kirjoituksia.jpg
29.10. Kolumni Koululiikunta-lehdessä

Lapset ja nuoret liikkeelle  

Lasten ja nuorten hyvinvointi on hyvän oppimisen perusta. Liikunta edistää monin tavoin koululaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Olen usein tuonut esiin huoleni siitä, että enemmistö suomalaislapsista liikkuu tällä hetkellä terveytensä ja hyvinvointinsa näkökulmasta aivan liian vähän. 

Maailma - myös koulun maailma - on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana yhä istuvammaksi. Liikuntaa ei enää tule jokaisen lapsen koulupäivään luonnostaan. Monipuolinen liikunnan opetus luo valmiuksia myös omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen pienestä pitäen lisää todennäköisyyttä harrastaa liikuntaa myös myöhemmin elämässä. Yksi liikuntakasvatuksen tärkeimmistä tehtävistä onkin tukea lasten kokonaisvaltaista tervettä kehitystä ja ohjata heitä liikunnalliseen elämäntapaan.   

Koululiikunta on parhaimmillaan enemmän kuin yksittäinen oppiaine. Toivoisin, että kouluissamme edistettäisiin lasten ja nuorten liikkumista myös varsinaisten liikuntatuntien ulkopuolella. Liikuntatunnit ovat jatkossakin avainasemassa koululiikunnassa ja tässä mielessä niiden lisäämistä seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on mielestäni hyvä pohtia. Parhaillaan valmisteilla olevassa tuntijakouudistuksessa tullaan ottamaan laajemminkin kantaa taito- ja taideaineiden asemaan perusopetuksen kokonaisuudessa. 

Liikuntatuntien määrää on kuitenkin vaikeaa lisätä niin merkittävästi, että se yksittäisenä toimenpiteenä tyydyttäisi lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan tarpeen.  Koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa on tärkeää edistää myös osana oppiaineiden yhteistyötä ja aihekokonaisuuksien toteuttamista, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, välitunneilla ja koulumatkoilla. Koulujen pihojen on houkuteltava liikkumaan. Riittävän monesta pienestä askeleesta voi muodostua harppaus.  

Käynnissä oleva koulujen kerhotoiminnan elvyttäminen on tehokas tapa liikuttaa lapsia. Opetusministeriön rahoittaman Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman ansiosta uusia kerhoja on syntynyt yli 12 000. Mukana harrastamassa on jo yli 200 000 peruskoululaista.  

Kerhotoiminnan erityinen tavoite on ollut koululaisten liikunnan lisääminen ja tässä on onnistuttu hyvin. Liikunta- ja urheilukerhot ovat ylivoimaisesti suosituimpia, lähes jokainen opetuksen järjestäjä tarjoaa niitä. Ne ovat myös oppilaiden mieleen: liikuntakerhoissa voi tutustua monipuolisesti eri lajeihin ja löytää itselleen uuden harrastuksen.  

Minun on vaikea kuvitella eläväni ilman liikuntaa ja sen tuomaa hyvää oloa. Toivoisinkin, että jokainen meistä löytäisi liikkumisen ilon. On tärkeää kannustaa myös lapsia ja nuoria tielle, joka johtaa liikkumisen riemuun ja elämyksiin - ja viime kädessä parempaan elämään ja tulevaisuuteen.