Perusopetuksen laadun parantaminen on yksi tämän hallituskauden päätavoitteista. Vaikka ikäluokat pienenevät, hallitus on päättänyt ohjata tästä koituvan “laskennallisen säästön” takaisin perusopetukseen laadun parantamiseksi.

Tänä vuonna tuo kuntiin ohjattava lisäsatsaus on lähes 40 miljoonaa euroa. Viime vuoden tapaan rahaa suunnataan kuntiin haun perusteella mm. erityisopetuksen kehittämiseen ja kerhotoiminnan käynnistämiseen. Tänä vuonna uusina kehittämiskohteina ovat kielivalintojen monipuolistaminen ja erityisesti ryhmäkoot.

Kuntien valtionosuuksiin lisättiin tälle vuodelle 16 miljoonaa euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseksi. Valitettavasti uutisoinnin perusteella näyttää siltä, että valtion lisäsatsauksesta huolimatta osa kunnista aikoo päinvastoin suurentaa opetusryhmiä “säästösyistä”.

Kuntien valtionosuudethan eivät ole korvamerkittyjä, joten kunnilla on mahdollisuus itse päättää, mihin lisärahoitusta käyttää. Valtionosuuden mukana meni kuitenkin kuntiin vahva viesti siitä, että lisärahoitus oli tarkoitettu nimenomaan ryhmäkokoihin.

Ryhmäkoot vaihtelevat suuresti kunnittain, ja kunnan sisälläkin kouluissa eri alueilla lapsimäärästä riippuen. Tarkoitus oli, että tuo lisäsatsaus käytettäisiin kunnissa nimenomaan niissä kouluissa, joissa on liian isoksi koettuja ryhmiä. Nyt kevään aikana tulemme selvittämään, miten tavoite toteutui.

Kunnissa on nyt kansainvälisen talouskriisin johdosta tulojen puutetta, kuten valtiollakin. Perusopetuksesta pihistäminen ei kuitenkaan ole kestävää politiikkaa.

Tiedämme, että nuoremmat ikäluokat tulevat maamme ikärakenteen vuoksi olemaan aikanaan todella haastavassa tilanteessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Siksi on varmistettava, että jokainen oppilas saa tämän päivän peruskoulusta mahdollisimman hyvät eväät elämäänsä.