Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa ollaan parhaillaan uudistamassa. Kyse ei ole siitä, että perusopetuksessa olisi nyt jotakin pahasti pielessä. Suomalaisnuoret ovat oppimistuloksiltaan kansainvälistä kärkeä ja koulutusjärjestelmämme perusta on kunnossa.

Peruskoulumme erityinen vahvuus on tasainen laatu. Erot oppimistuloksissa ovat Suomessa OECD-maiden pienimmät. Tästä suurin ansio kuuluu taitaville, motivoituneille opettajillemme.

Näistä saavutuksista voimme olla ylpeitä. En kuitenkaan voi yhtyä niihin mielipiteisiin, joiden mukaan suomalaista perusopetusta ei pitäisi hyvien Pisa-tulosten perusteella lainkaan uudistaa.

Ensinnäkin on muistettava, ettei Pisa mittaa kaikkea. Toiseksi, en voi mitenkään ajatella, että perusopetuksemme ylin päämäärä olisi menestys OECD-vertailussa!

Tavoitteenasettelun on lähdettävä lapsista ja nuorista. On varmistettava, että perusopetuksemme tarjoaa heille ja samalla koko kansakunnalle mahdollisimman hyvän tulevaisuuden.

Hallitusohjelman mukaan taito- ja taideaineiden osuutta perusopetuksessa halutaan vahvistaa. Samoin edistää koulujen monipuolisia kieliohjelmia, ja tukea erilaisia lahjakkuuksia, luovuutta ja innovatiivisuutta.

Kyseessä on pitkäjänteinen työ, sillä koulutyössä uudistukset näkyvät vähitellen vuodesta 2014 alkaen. Katse on suunnattava tulevaisuuteen, ja pohdittava millaisia valmiuksia silloin tarvitaan.

Jokainen oppilas tarvitsee koulusta paitsi vahvan yleissivistyksen, myös ennen kaikkea uskon itseensä ja omiin kykyihinsä. Sellaisen oppimisen ilon ja motivaation, joka kantaa läpi elämän.

Perusopetuksen tulevaisuuden tavoitteita pohtinut työryhmä sai alkukesästä valmiiksi oman ehdotuksensa. Siitä käydyn lausuntokierroksen pohjalta valmistelemme parhaillaan tarpeellisia muutoksia.

Työryhmä tiivisti tulevat perusopetuksen tavoitteet viiteen kokonaisuuteen; uuden ajan kansalaistaidoiksi:

– Ajattelun taitoihin

– Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taitoihin

– Käden ja ilmaisun taitoihin

– Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoihin sekä

– Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taitoihin

Nämä päätavoitteet saivat lausuntokierroksella hyvin myönteisen palautteen. Sen sijaan keinoista, eli millä vähimmäistuntimäärällä mitäkin oppiainetta tavoitteisiin päästään, käsitykset erosivat.

Peruskoulumme on edelleen varsin oppiainekeskeinen. Nykyisillä aihekokonaisuuksilla on pyritty yhdistämään sisältöjä yli oppiainerajojen. Seuraavassa vaiheessa myös tavoitteita tulisi yhdistää.

Tämän mahdollistamiseksi työryhmä esitti oppiaineiden yhdistämistä laajemmiksi ainekokonaisuuksiksi.

Vaikka valmistelu on vielä meneillään, jo nyt voi sanoa että liikuntatuntien määrää lisätään. Taito- ja taideaineiden osuus vahvistuu ja valinnaisuuden määrä kasvaa jonkin verran. Tavoitteena on tukea vahvojen perustaitojen ohella lasten toimintakykyä, terveyttä ja luovuutta.

Koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta työryhmän esityksistä merkittävimmät ovat vähimmäistuntimäärän nostaminen sekä velvoite monipuolisesta kielitarjonnasta.

Ero vähiten ja eniten opetusta tarjoavan koulun välillä voi peruskoulun aikana oppilaalla nousta jopa 500 tuntiin. Lasten koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi minimituntimäärän nostaminen neljällä vuosiviikkotunnilla on perusteltu.

Tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeiksi kansalaisen taidoiksi nousevat juuri kieli- ja kommunikaatiotaidot; kyky ilmaista itseään ja omia tunteitaan, vaikuttaa ja toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa.

Kieliopintojen monipuolistamisen ohella pidän erityisen tervetulleena esitystä draaman ottamisesta mukaan opetukseen aivan omana oppiaineenaan. Näin useissa maissa on ollut jo pitkään, ja näen että meillä suomalaisilla tähän on ilmeinen tarve.

Maailma muuttuu ja osaamistarpeet uudistuvat. Siksi myös perusopetuksen tavoitteita on syytä säännöllisesti päivittää. Kyse on tärkeästä asiasta, lasten ja nuorten, ja samalla koko kansakunnan tulevaisuudesta.

Henna Virkkunen

opetusministeri