(mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa)

Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa (14.3.2011) kehotettiin harkitsemaan vakavasti oppivelvollisuusiän nostamista. Esitys ei ole uusi, vastaavaa keskustelua on käyty aiemminkin.  

Pelkkä mekaaninen oppivelvollisuusiän nosto ei kuitenkaan ratkaisisi itse ongelmaa, nuorten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Opintojen keskeyttämisen takana on monia syitä: motivaatio-ongelmat, puutteelliset jatko-opintovalmiudet tai muut vaikeudet elämänhallinnassa. Joskus opintoala saattaa osoittautua virhevalinnaksi, ja alan vaihto olla järkevä ratkaisu.

Toisaalta myös opiskelupaikkojen tarjonnassa oli pitkään puutteita. Tällä hallituskaudella tavoitteeksi asetettiin jatko-opintopaikan varmistaminen jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle. Tämän varmistamiseksi ammatilliseen koulutukseen on tällä hallituskaudella lisätty kokoomusministerien toimesta 12 000 koulutuspaikkaa.

Mielestäni kunnille tulee asettaa velvoite ohjata jokainen peruskoulun päättävä nuori jatko-opintoihin. Keskeistä on varmistaa riittävän hyvä perusopetuksen laatu, niin että jokaisella oppilaalla on motivaatio ja valmiudet jatkaa opintojaan.

Jos ongelmia koulunkäynnissä on, ne yleensä huomataan jo ennen yhdeksännen luokan kevättä. Tärkeää onkin tarjota lisätukea riittävän ajoissa, ja vahvistaa motivaatiota. Ellei pulpetissa istuminen ei maistu, käyttöön voidaan ottaa vaikkapa tällä hallituskaudella vakiinnutettu Jopo, eli joustava perusopetus, jossa yläkouluikäiset oppilaat voivat opiskella hyvin käytännönläheisesti.

Jatko-opintopaikkoja meillä on nuorille nyt määrällisesti riittävästi, mutta jatkuvana haasteena on saada nuorten omat toiveet kohtaamaan koulutustarjonnan kanssa. Tätä oppivelvollisuusiän nostaminen ei ratkaise.

Erityisen tärkeässä roolissa on opinto-ohjaus, jonka määrässä ja laadussa on ollut puutteita. Tämän korjaamiseksi käynnistämme tänä keväänä yhteistyössä mm. Jyväskylän yliopiston kanssa opinto-ohjaajien koulutuksen laajennusohjelman, jossa koulutetaan 250 pätevää opoa nuorten tueksi.

Kun nuorista ihmisistä on kyse, ei ole tavatonta, että valittu opiskeluala osoittautuu vikatikiksi. Lukiossa opinnot keskeyttää vain muutama prosentti oppilaista, mutta ammatillisessa koulutuksessa se on yleisempää. Uravalinnan vahvistamiseksi syksyllä vakinaistettiin ammattistartti, joka on tarkoitettu niille nuorille, joiden ammattiala on vielä hakusessa. Puolen vuoden-vuoden orientoivien opintojen jälkeen startista voi sujuvasti siirtyä valitsemalleen alalle. Tämä on vähentänyt koulutusalan vaihtoja ja keskeyttämisiä.

Valtaosa keskeyttämisistä tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Siksi ammatillisessa koulutuksessa on tärkeää edelleen kehittää opetusta ja oppilashuoltoa niin, ettei turhia keskeyttämisiä tulisi. Osana nuorten työurien sujuvoittamista hallitus suuntasikin ylimääräisen rahapotin ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan, joka on juuri käynnistymässä ja kehittämisraha oppilaitosten haettavissa.

Kaikki keinot koulupudokkuuden estämiseksi ovat jo olemassa, ne on vain otettava joka puolella käyttöön. Oppivelvollisuuden pidentämisen sijasta on vahvistettava nuorten oikeutta jatko-opintoihin, ja aikuisten velvollisuus on varmistaa että se toteutuu.

Henna Virkkunen

opetusministeri (kok.)

Jyväskylä