Valtion ja kuntien velkataakka kasvaa, palveluja tarvitaan entistä enemmän, työväki vähenee, talouden kasvu hiipuu. Tässä on syitä, miksi tarvitaan kuntauudistus.

Hallituksen käynnistämä kuntauudistus on herättänyt viime viikkoina runsaasti keskustelua. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vahvoista, elinvoimaisista kunnista, jotka muodostuisivat luontaisista työssäkäyntialueista.

Hallitusohjelman mukaan kuntien tulisi myös olla niin vahvoja, että ne kykenisivät pääsääntöisesti itse vastaamaan palveluiden järjestämisestä, kehittämään aluettaan ja vastaamaan yhdyskuntarakenteen hajautumisen haasteisiin.

Aivan uusia ja mullistavia tavoitteita nämä eivät ole.

Jo voimassa olevan kuntajakolain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.

"Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta."

Nykyinen kuntarakenne ei käytännössä vastaa lain tavoitetta. Yli kolmannes suomalaisista käy työssä yli kuntarajan, eikä valtaosa kunnista kykene itse järjestämään asukkaiden palveluja.

Meillä on kuntia, jotka toimivat erinomaisesti. Mutta kuntakentän kokonaisuus ei toimi. Sekä valtion että kuntien lainataakka kasvaa, palvelujen tarve kasvaa, mutta työväki vähenee ja talouden kasvu hiipuu.

Hallitus haluaa varmistaa kaikille asukkaille palvelut myös jatkossa. Nykyrakenteella se ei ole mahdollista. Siksi rakenteiden uudistamista on vauhditettava.

Tavoitteena on saada kuntakenttä sellaiseen asentoon, että pystymme vastaamaan 2020-luvun haasteisiin ja turvaamaan palvelut tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Kaikki se työ, mitä kunnissa on viime vuosina kunta- ja palvelurakenteen eteen jo tehty, pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin.

Tänä syksynä valtiovarainministeriön asettama työryhmä käy läpi kaikkien Suomen kuntien tilanteen, arvioi alueita kokonaisuutena ja valmistelee hallitusohjelmassa tarkoitetun selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.

Selvityksen lisäksi valmistellaan kriteerit vahvan peruskunnan muodostamiselle sekä itse uudistuksen toteuttamistavat.

Selvityksen valmistuttua vuoden 2012 alussa hallitus käynnistää laajan, alueellisen kuulemiskierroksen, jossa kerätään kuntien, alueiden ja sidosryhmien näkemyksiä esitettyihin vaihtoehtoihin.

Kuntakierroksen ja alueilta saadun palautteen pohjalta laaditaan hallituksen esitys puitelain korvaavaksi rakennelaiksi.

Usein kuulee sanottavan, että kuntaliitoksissa olisi kyse vain yleishallinnon kustannusten säästämismahdollisuudesta. On huomattava, että kuntaliitosten taloudelliset hyödyt eivät kerry pelkästään hallinnon päällekkäisyyksien purkamisesta.

Esimerkiksi uuden, suuremman kunnan asema työnantajana yleensä vahvistuu, toiminta elinkeinoelämän suuntaan aktivoituu, yhdyskuntarakenne eheytyy, sisärajojen häiritsevät esteet saadaan poistettua, epäterveeseen kilpailuun liittyvää osaoptimointia saadaan vähennettyä ja myös kuntien riskien hallinta paranee.

Erityisesti kaupunkiseuduilla maankäytöllä, asumisella ja liikenteen suunnittelulla on mahdollisuus saada mittavia taloudellisia hyötyjä.

Näillä kaikilla tekijöillä on suorat kytkennät kuntatalouteen ja myös laajemmin kuntaa ympäröivään paikallistalouteen.

Kuntaliitoksissa taloudelliset ja toiminnalliset hyödyt toteutuvat erityisesti pitkällä aikavälillä. Mitä myöhemmin rakenneuudistus käynnistetään, sitä kauemmaksi nämä hyödyt siirtyvät tai vaarana on, että ne jopa menetetään.

Hyvä on muistaa myös se, että epäterveessä rakenteessa kunta voi joutua säästämään itsensä hengiltä.

Vain vahvat, elinvoimaiset kunnat pystyvät kehittämään omaa aluettaan, pitämään huolta omista kuntalaisistaan ja tarjoamaan heille mahdollisuudet vaikuttaa oman kotikuntansa asioihin.

Hallituksen kuntauudistuksen keskeinen lähtökohta on kuntien itsehallinnon ja paikallisdemokratian vahvistaminen.

Tämän johdosta osana kuntauudistusta uudistetaan myös kuntalaki, jossa erityinen paino on juuri paikallisen vaikuttamisen vahvistamisessa.

Uusissa kunnissa on rakennettava uudenlaisia malleja lähidemokratian toteuttamiseksi ja kannustettava kuntalaisia näin mukaan oman kuntansa kehittämiseen.

Kaupunginosavaltuustoja ja -lautakuntia on eri puolilla Suomea jo kokeiltu.

Jos ne ovat pelkkiä lausunnonantajia, työ ei kaikkia motivoi. Mutta jos sen sijaan alueen asukasfoorumilla on omaa päätösvaltaa ja määrärahojakin, pääsevät alueen asukkaat oikeasti kehittämään omaa aluettaan.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että edellisen hallituksen johtamassa Paras-hankkeessa kaikki alle 20 000 asukkaan kunnat pakotettiin lailla siirtämään sosiaali- ja terveyspalvelut pois itseltään.

Suomen kunnista yli 80 prosenttia on noita alle 20 000 asukkaan kuntia.

Se merkitsi samalla, että valtuuston päätösvallasta 60 prosenttia siirtyi muualle.

Tämän kehityksen hallitus haluaa nyt kääntää takaisin oikeille raiteilleen. Meidän mielestämme kunta on kaikkein paras, tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää asukkaiden palvelut.

On aika koota palveluiden rahoitus ja järjestäminen samoihin, kuntalaisten valitsemien valtuutettujen käsiin.

Se, että nykyinen hallitus lähtee uudistamaan hallitusohjelmansa mukaisesti sekä kuntarakenteita, kuntalakia että valtionosuuslakia, tarkoittaa tarttumista haasteeseen, jonka tärkeimpänä tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myös tuleville sukupolville.

Kuntien on vastattava ihmisten elämää ja tarpeita.

Aikoinaan kyse oli kirkkomatkasta. Nyt kyse on lähipalveluista. Vanhusten hyvästä hoidosta, turvallisesta päivähoidosta, laadukkaasta perusopetuksesta ja toimivista terveyskeskuksista.

Nämä hallitus haluaa jatkossa varmistaa kaikkialla Suomessa. Siitä kuntauudistuksessa on kyse.

Henna Virkkunen
hallinto- ja kuntaministeri