|
 |
|
|
|
|
|
26.2.2010 Kirjoitus Opettaja-lehdessä |
Koulutusalan osaamisesta menestyvä vientituote
Missä päin maailmaa vain suomalainen opetusalan ammattilainen liikkuukin, saa varmasti osakseen kyselyjä ja ihailua suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan. Suomalaisnuorten menestys OECD:n oppimistulosvertailussa Pisassa on tehnyt Suomesta kansainvälisessä katsannossa koulutuksen mallimaan.
Toki tiedämme, että meilläkin on jatkuvasti kehittämistä. Mutta miksi kätkeä kynttilää vakan alle, kun meillä on kiistatta paljon koulutusalan asiantuntemusta, joka voidaan kääntää uudeksi valttikortiksemme ja luoda tästä uutta elinkeinotoimintaa. Näin on nyt tapahtumassa, sillä opetusministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan Suomelle koulutusvientistrategiaa.
Tavoitteeni on, että koulutusalan osaamisen viennistä tulee Suomelle merkittävä uusi vientisektori, joka luo alalle uutta työtä ja yritystoimintaa. Tarkoitan koulutusviennillä laajasti paitsi eri koulutusasteilla tapahtuvia opetuspalveluja, myös täydennyskoulutusta, opetusteknologiaa, oppimateriaalia, tutkimus- ja arviointipalveluja sekä erilaisia konsultti- ja kehittämispalveluja.
Monet valtiot kehittävät tällä hetkellä voimakkaasti omaa koulutusjärjestelmäänsä. Viimeksi Isossa Britanniassa on nostettu Suomi yhdeksi esimerkiksi siinä, mihin suuntaan koulutusjärjestelmää tulisi kehittää. On siis olemassa runsaasti kysyntää ja meillä erinomainen maine. Miksi tyytyisimme vain maksutta esittelemään tieto-taitoa, jonka olemme luoneet kymmenien vuosien sitkeän työn tuloksena ja jonka olemme kaikki verorahoillamme kustantaneet?
Koulutusviennin on kuitenkin perustuttava siihen, että suomalainen koulutusjärjestelmä on jatkossakin maailman huippua. Meidän on panostettava omaan koululaitokseemme pitkäjänteisesti, jotta meillä olisi myös jatkossa vietävää. Samoin on varmistettava, että ne tuotteet ja palvelut joita suomalaisen koulutusbrändin alla myydään, ovat myös laadukkaita.
On myös mietittävä, minne Suomi lähtee tarjoamaan osaamistaan. Tällä hetkellä kiinnostavimmat yhteydenotot ovat tulleet öljyvaltiosta sekä Aasian väkirikkaista nousevista maista, kuten Kiinasta ja Intiasta. Myös kehitysyhteistyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisille, niin koulutusjärjestelmien kuin koulutuksen sisällön kehittämisen suhteen.
Paras kilpailuetu muihin nähden liittyy suomalaiseen perusopetukseen liittyvään osaamiseen. Opettajankoulutus, erityisopetus, opetusalan ohjaus, johtaminen ja hallinto sekä opetussuunnitelma ovat kiinnostuksen kohteena. Näihin liittyviä asiakkaan (= usein valtio tai aluehallinto ulkomailla) tarpeisiin räätälöityjä palvelukokonaisuuksia tulisi tuotteistaa, myydä ja markkinoida valikoiduilla markkinoilla.
Hallitus on ottanut koulutusviennin osaaminen vahvasti agendalleen. Kevättalven aikana valtioneuvosto tulee käsittelemään aihetta esitykseeni pohjautuen. Jo nyt monet ministerit ovat antaneet valmistelutyölle vahvan panoksensa. Uskon, että tarvitsemme ennnakkoluulottomia avauksia erityisesti nyt, kun työpaikkoja siirtyy ulkomaille.
Koulutusviennin kautta voimme luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Voimme myös viedä suomalaisia osaajia, asiantuntijoita ja opettajia työskentelemään ulkomaille, mikä varmasti hyödyttää suomalaista koulutusjärjestelmää, kun he aikanaan palaavat Suomeen.
|
|
|
|
|
|
|
Henna Facebookissa