|
 |
|
|
|
|
|
10.4.2010 Kolumni Keskisuomalaisessa |
Nuoret sujuvasti koulutukseen ja työelämään
Suomen kansantalous on viimeisen vuoden aikana kokenut kovia. Maailmanlaajuisen talouskriisin seurauksena bruttokansantuotteemme suorastaan romahti viime vuonna; pudotusta kertyi lähes kahdeksan prosenttia. Nyt talous on hiljalleen elpymässä, mutta ennusteiden mukaan alkuun vain prosentin, kahden vuosivauhdilla. Takamatka on pitkä.
Hallituksen voimakkaat elvytystoimet näyttävät purreen varsin hyvin, sillä työttömyys ei ole kasvanut samassa määrin kuin bkt:n pudotus antaisi olettaa. Silti yli 9 prosentin työttömyys on aivan liian korkea. Erityisesti nuorisotyöttömyys uhkaa nyt kasvaa, sillä kun yritykset pyrkivät pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistään, ei uusia ole palkattu. Tällä hetkellä alle 25-vuotiaita työttömiä on 35 000. Heistä kolmannes on pelkällä peruskoulupohjalla.
Siksi hallitus antoikin eduskunnalle vuoden ensimmäisen lisäbudjetin nimenomaan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Lisäbudjetissa suunnattiin kaikkiaan 77 miljoonaa työllisyyden parantamiseen. Lisäysten ansiosta yli 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai harjoitteluun. 1990-luvun lamasta tiedämme, että nuoret jotka silloin jäivät ilman ensimmäistä työpaikkaa, ovat kärsineet työttömyydestä, pienipalkkaisuudesta ja määräaikaisuuksista. Nyt olennaista on, että jokainen koulutuksen saanut ja valmistuva nuori saa ensimmäisen työ- tai harjoittelupaikan, ja ne joilla ei riittävää koulutusta ole, pääsevät mahdollisimman hyvin heitä hyödyttävään koulutukseen.
Valtion velkaantumistahti on hurja. Tänä vuonna velkaa otetaan yli 12 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että neljännes käyttötalousmenoista rahoitetaan velalla. On selvää, ettei näin voi pitkään jatkua. Vaikeuskerrointa lisää Suomen ikärakenne. Jo viime vuonna eläkkeelle jäi ennätysmäärä, yli 80 000 työntekijää, ja seuraavina vuosina tahti jatkuu kiivaana.
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi työuria on pidennettävä molemmista päistä. Nuorten ikäluokkien osalta meillä on työurien pidentämiseksi paljon tehtävää, ja tehtävissä.
Yleisenä tavoitteena on, että peruskoulun jälkeen jokainen nuori jatkaa opintojaan, noin puolet lukiossa ja toinen puoli ammatillisessa koulutuksessa. Tämä toteutuu melko hyvin. Toisen asteen jälkeen tavoitteena on, että noin puolet nuorista suuntaisi korkea-asteelle; joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Tässä kohdassa näyttää syntyvän nuorten koulutuksen kannalta se suurin pullonkaula; lukion jälkeen nuoret joutuvat hakemaan opiskelupaikkaa 2-3 vuotta, ennen kuin pääsevät opiskelemaan. Määrällisesti paikkoja kyllä riittää, sillä vuosittain korkeakouluopinnot aloittaa 56 000 opiskelijaa, kun ylioppilaita valmistuu 33 000.
|
|
|
|
|
|
|
Henna Facebookissa