|
 |
|
|
|
|
|
14.4.2010 Kolumni Sisä-Suomen Sanomissa |
Nuorille työtä ja koulutusta
Maailman talouden taantuman vaikutukset näkyvät yhä Suomessa, vaikka yleinen taloustilanne näyttääkin ulkomaankaupassa tapahtuneen käänteen vuoksi jo valoisammalta.
Silti tälle vuodelle ennustetaan Suomessa vain prosentin kasvua. Valtion velkaantuminen on voimakasta ja tilanteen vaikeutta jatkossa lisää Suomen ikärakenne. Viime vuonna eläköityi ennätysmäärä työntekijöitä, tiettävästi noin 80 000, ja vaikka työuria pyritään pidentämään, ikärakenteesta johtuen eläköitymistahti pysyy kiivaana seuraavat vuodet.
Sinänsä myönteistä on, että sinivihreän hallituksen voimakkaat elvytystoimet näyttävät purreen varsin hyvin. Vaikka bruttokansantuore suorastaan romahti viime vuonna lähes 8 prosentilla, työttömyys ei kuitenkaan kasvanut ollenkaan samassa suhteessa. Erityisen hyvin tämä näkyy rakennusalalla, joka vaikeasta taloustilanteesta huolimatta on pyörinyt kohtuullisen hyvin, aikaistettujen julkisten investointien ja korjausrakentamisen tukien ansiosta.
Silti selvää on, että 9,2 prosentin työttömyys on aivan liian korkea. Erityisesti nuorisotyöttömyys uhkaa nyt kasvaa, sillä kun yritykset pyrkivät aivan oikein pitämään kiinni nykyisistä työntekijöistään, ei uusia ole palkattu.
Hallitus antoikin eduskunnalle vuoden ensimmäisen lisäbudjetin nimenomaan nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Tällä hetkellä alle 25-vuotiaita työttömiä on 35 000. Heistä valtaosa on suorittanut toisen asteen tutkinnon, mutta vajaa kolmannes on pelkällä peruskoulupohjalla.
1990-luvun lamasta tiedämme, että nuoret jotka silloin jäivät ilman ensimmäistä työpaikkaa, ovat kärsineet työttömyydestä, pienipalkkaisuudesta ja määräaikaisuuksista. Nyt olennaista onkin, että jokainen koulutuksen saanut ja valmistuva nuori saa ensimmäisen työ- tai harjoittelupaikan, ja ne joilla ei riittävää koulutusta ole, pääsevät mahdollisimman hyvin heitä hyödyttävään koulutukseen.
Lisäbudjetissa suunnattiin kaikkiaan 77 miljoonaa työllisyyden parantamiseen. Lisäysten ansiosta yli 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai harjoitteluun. Hallitus tukee edelleen myös telakkateollisuutta sekä korjausrakentamista työllisyyden ylläpitämiseksi. Nuorten starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea lisätään. Nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli.
Koulutuksen puolella lisäpaikkoja suunnattiin muun muassa ammattistarttiin, kansanopistoihin ja oppisopimukseen, jossa nuoren työnantajalle maksetaan nyt korkeampaa palkkatukea. Budjettirahoituksen lisäksi käyttöön otettiin 30 miljoonaa euroa Veikkauksen jakamattomia voittovaroja, jotka tuloutetaan nuorten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseksi tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla.
Valtion lainotto on näillä päätöksillä 12,2 miljardia euroa vuonna 2010. Sen seurauksena valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan vajaa 77 miljardia euroa, mikä on vajaa 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eli varsin vaikeita vuosia meillä on edessä, kun ryhdymme valtionvelkaa vähentämään. Ensisijaisena keinona kokoomus pitää koulutusjärjestelmän ja työelämän kehittämistä niin, että kykenemme tekemään entistä laadukkaampia ja pidempiä työuria. Vain työtä tekemällä turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
|
|
|
|
|
|
|
Henna Facebookissa