|
 |
|
|
|
|
|
21.5.2010 Kolumni Opettaja -lehdessä |
Euroopan kasvu nojaa osaamiseen ja tietoon
Koulutus ja osaamisen vahvistaminen on noussut keskeiseen rooliin tuoreessa Eurooppa 2020-strategiassa. Se on perusteltua. Vaikka parhaillaan Eurooppa käy läpi rajua rahamarkkinoiden myllerrystä ja talousjärjestelmä natisee liitoksistaan, ainoa keino rakentaa kestävää tulevaisuutta on vakauttaa talous ja huolehtia riittävästä osaamisperustasta.
Uudessa "Eurooppa 2020 - Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa" innovaatiot ja osaaminen on nostettu keskeisiksi keinoiksi taantumasta nousemiseen. Suomen näkökulmasta tämä on juuri oikea lähestymistapa. Meille myöskään eivät ole tuottaneet ongelmia ne kolme indikaattoria, jotka koulutus- ja tiedepolitiikan osalta on asetettu seurantamittareiksi.
EU 2020 tavoitteiden mukaisesti kymmenen vuoden kuluttua unionin alueen nuoresta ikäluokasta 40 prosentilla tulisi olla korkeakoulututkinto, varhain koulunsa keskeyttävien osuus tulisi saada laskettua 10 prosenttiin ja T&K investointien osuus nostetuksi vähintään 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ehkä eniten näistä indikaattoreista keskustelua niin opetusministereiden kuin valtionjohdon kesken on käyty korkeakoulutettujen tavoiteluvusta. Suomelle tuo 40 prosentin korkeakoulutettujen osuus 30–34-vuotiaasta väestöstä sopii hyvin, sillä omassa kansallisessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitetasomme on hiukan tuota korkeampi, 42 prosenttia. T&K-investoinneissa Suomi puolestaan on kansainvälisessä kärjessä jo nyt, investointien osuus bruttokansantuotteesta on rikkonut 4 prosentin rajan.
Koulupudokkuuden osalta puolestaan pyrimme siihen, että kymmenen vuoden kuluttua 95 prosenttia suomalaisnuorista olisi suorittanut toisen asteen tutkinnon.
Meille nämä uudet eurooppalaiset viitearvot, jotka kesäkuun Eurooppa-neuvoston on määrä vielä vahvistaa, siis käyvät. Kaikissa opetusministerikokouksissa olen kuitenkin nostanut kaikkein tärkeimmäksi tulevaisuuskysymykseksi perusopetuksen vahvistamisen. Niin paljon kuin keskustelua käydäänkin korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta, on muistettava rakentaa osaaminen vahvalle pohjalle alusta saakka. Kaikki lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Tässä tiedämme monella Euroopan maalla olevan suuria haasteita.
Hälyttävää on, että OECD:n viimeisimmän Pisa-mittauksen perusteella peräti 25 prosenttia EU-maiden 15-vuotiaista suoriutuu huonosti lukemisesta. Vaikka Suomessakin meidän on jatkuvasti tehtävä työtä perusopetuksen laadun varmistamiseksi, kansainvälisissä vertailuissa voimme olla oppimistuloksistamme muun muassa lukemisen osalta tyytyväisiä. Suomalaisnuoret ovat maailman parhaita lukijoita.
Vaikka koulutuspolitiikka kuuluu EU:ssa jokaisen maan omaan kansalliseen päätösvaltaan, on Suomella vahva intressi osana yhteistä talousaluetta pyrkiä vaikuttamaan siihen, että koulutukseen todella satsataan koko unionialueella. Voi hyvin kysyä, onko EU:n tulevaisuuden osaamisperusta riittävän vahva, jos neljäsosa ei suoriudu riittävän vahvasti edes lukemisesta.
Perusopetuksen lisäksi Suomi on opetusministerikokouksissa pitänyt vahvasti esillä tarvetta kehittää koko koulutusjärjestelmää. Työmarkkinoiden meneillään olevan myllerryksen aikana on tärkeää vahvistaa erityisesti aikuiskoulutusta ja ammatillista koulutusta. Aikuiskoulutuksen osalta suomalaiset ovat Euroopassa toiseksi aktiivisimpia: Vain ruotsalaiset päivittävät taitojaan meitä ahkerammin. Myös Suomessa tavoitteena on nostaa vuosittain koulutukseen osallistuvien aikuisten osuus 60 prosenttiin. Meilläkin koulutus tyypillisesti "kasautuu". Ne joilla on jo korkea koulutus pohjanaan, ovat kaikkein ahkerimpia kouluttautumaan lisää. Erityisenä haasteena meillä onkin kannustaa vähänkoulutettuja, yli 55-vuotiaita ja pienyrittäjiä hankkimaan lisäosaamista.
Niin paljon kuin Suomessa on tehty työtä koulutustarpeen ja työvoimatarpeen ennakoimiseksi, tulevaisuudessakin työmarkkinoiden muutosvauhti tulee varmasti pysymään niin nopeana, ettei kaikkea voi ennakoida. Enää ei voikaan ajatella, että kerran hankitulla ammattiosaamisella pärjäisi seuraavat 40 vuotta työelämässä. Jokaiselle yhä tärkeämpää on pystyä säännöllisesti päivittämään omaa osaamistaan ja tehdä ehkä muutama suurempikin ammattitaidon remontti työuran aikana.
Tässä palataan taas varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen merkitykseen. Vähintään yhtä tärkeää, kuin tarpeellisten tietojen ja taitojen omaksuminen, on saada opetuksesta oppimisen into. Hyvä itsetunto ja motivaatio itsensä kehittämiseen ja kasvuun läpi elämän. Tässä opettajat ovat avainasemassa.
|
|
|
|
|
|
|
Henna Facebookissa