Kuntien talousvaikeudet konkretisoituvat koko kuntakentässä 2020-luvulla. Näin todetaan tänään 1. helmikuuta julkaistussa raportissa. Raportti on Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tilaama erillinen selvitys, joka toimii tausta-aineistona kuntarakenneselvitykselle. Selvityksen ovat tehneet työryhmän tilauksesta hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja järjestelmäasiantuntija Tuomas Hanhela.
Selvityksen mukaan väestöllisen huoltosuhteen heikentyessä aina 2030-luvun alkuun saakka, on hyvin todennäköistä, että talouden haasteet tulevat enemmänkin lisääntymään kuin vähentymään vuoden 2024 jälkeen. Ainakin kolmannes kunnista tulee olemaan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa jo vuonna 2020. Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti olisi selvityksessä tehdyn painelaskelman mukaan vuonna 2020 jo yli 23:n.
Tämän kehityksen johdosta kuntien on sopeutettava omaa toimintaansa. Tilanne kärjistyy erityisesti niissä kunnissa, jotka ovat joutuneet sopeuttamaan merkittävästi omaa toimintaansa. Näillä kunnilla ei ole enää jäljellä sellaista potentiaalia, mistä voisi sopeuttaa vaarantamatta vakavasti palvelujen saatavuutta ja laatua.
Kuntien eriytyminen uhkaa jatkua. Painelaskelmat antavat selkeitä viitteitä siitä, että kuntien talouteen liittyvät erot tulevat kasvamaan 2010- ja 2020-luvulla.
Selvityksessä kunnat jaetaan kuntien talouden kehitysvaiheiden perusteella viiteen erilaiseen kuntatyyppiin. Nuo tyypit ovat vaikeutuvan talouskehityksen kunnat, kasvavien kaupunkiseutujen kunnat, toimintaansa jo sopeuttaneet kunnat, kuntaliitoskunnat sekä valtionosuudesta riippuvaiset kunnat. Kuntatyypit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan yksittäinen kunta voi kuulua useampaan eri tyyppiin.
Kuntatalouden tilaa on yleensä totuttu arvioimaan yhtenä kokonaisuutena. Selvityksessä on arvioitu kuntasektorin talouden tulevaa kehitystä kuntakohtaisten painelaskelmien avulla. Kuntien tulevaisuutta tarkastellaan kuntakohtaisesti menneen kehityksen perusteella vuosina 1997 - 2010 johtaen siitä kuntien talouden kehitys vuosille 2012 - 2024. Laskelmat perustuvat kuntakohtaiseen tarkasteluun, koska kunnilla on oman toimintansa järjestelyyn itsehallintoon perustuvaa harkintavaltaa. Koska aikajakso on pitkä, on tunnistettava laskelmiin liittyvät virhemahdollisuudet.
Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.kuntauudistus.fi, kohdassa valmistelumateriaaleja.
|