Yliopistojen pääomitus vahvistaa tieteen vapautta

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on tyytyväinen hallituksen päätökseen keventää valtion tasetta, ja käyttää omaisuuden myyntituloja uuden kasvun luomiseen. Kehysriihen yhteydessä hallitus sopi mittavasta 300 miljoonan euron kasvupaketista kahdelle vuodelle.

”Välttämättömien leikkausten ja veronkorotusten lisäksi on sijoitettava myös tulevaisuuteen, uuden kasvun siemeniin”, Virkkunen sanoo.

Erityisen iloinen hän on hallituksen sitoumuksesta pääomittaa yliopistoja tänä ja ensi vuonna kolminkertaisesti niiden hankkimaan yksityiseen pääomaan nähden. Tarkoitukseen on varattu 150 miljoonaa euroa.

”Tämä on merkittävä kasvupanos suomalaiselle tieteelle ja tutkimukselle. Oma pääoma tekee yliopistoista taloudellisesti vahvempia, ja lisää näin toimintavapautta. Autonomian vahvistaminen oli myös yliopistouudistuksen tavoitteena”, Virkkunen sanoo.

Eurovaalikampanjansa lauantaina Jyväskylässä avannut Virkkunen kannustaa yliopistoja myös aktivoitumaan eurooppalaisessa tutkimusrahoituksen haussa. Nyt päättyneellä EU:n 7. puiteohjelmakaudella suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset pärjäsivät jo verraten hyvin, mutta niin hankkeiden määrässä kuin rahoituksessakin Pohjoismaista sekä Ruotsi että Tanska olivat vielä Suomen edellä. Nyt alkavaan uuteen ohjelmakauteen Horizoniin kannattaa yliopistojen siis satsata. Jaossa on 70 miljardia euroa.

Virkkunen puhuu vahvasti myös eurooppalaisen tutkija- ja opiskelijavaihdon lisäämisen puolesta. ”Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on ollut Suomelle tärkeä tavoite jo pitkään. Yliopistoissamme ulkomaalaisten opettajien ja tutkijoiden osuus onkin noussut viime vuosina ilahduttavasti, lähes viidennekseen työntekijöistä.”

”Sen sijaan opiskelijavaihtoon lähtijöiden määrä on pysynyt ennallaan. Suomeen tulee vuosittain enemmän vaihto-opiskelijoita kuin täältä lähtee vaihtoon. Tässä on kaikilla korkeakouluilla tekemisen paikka; opinto-ohjelmat on suunniteltava siten, että siinä on selkeä paikka vaihtojaksolle. Suomi tarvitsee kansainvälistä otetta ja osaamista. Jokaiseen korkeakoulututkintoon tulisi sisältyä kansainvälinen jakso”, Virkkunen sanoo.

Lisätiedot: Erityisavustaja Sini Korpinen