Valtionosuusuudistuksen sisällöstä sovittu
Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) hyväksyi 10. huhtikuuta valtionosuuslainsäädännön uudistamisen ja puolsi hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. Lopullisessa esityksessä on huomioitu kuntien ja muiden lausunnonantajien antama palaute.
Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Valtionosuusjärjestelmän uudistus perustuu selvitysmies Arno Miettisen tekemään ehdotukseen. Valtionosuudet määräytyvät tulevaisuudessakin pitkälti kunnan väestön ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Kriteerien sisältöjä kuitenkin uudistetaan ja päivitetään.
– Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on keskeinen ja tärkeä osa kuntauudistusta. Nykyinen järjestelmä on vanhentunut ja sekava. Uudessa valtionosuusjärjestelmässä on hyödynnetty uusinta tutkimusta, kriteerejä on selkeytetty ja niiden sisällöt päivitetty, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.
Kuntien lausunnoilla merkittävä vaikutus lopputulokseen
Lausuntokierroksen palautteen perusteella Halke päätti tehdä muutoksia ikärakenteen painoarvoihin, syrjäisyyskertoimiin sekä voimalaitosten kiinteistöveron tasaukseen.
Lausunnoissa sairastavuus- ja ikärakennekriteerien sisältöihin oltiin tyytyväisiä. Sairastavuuteen perustuvaan kriteeriin ei juuri esitetty muutoksia, mutta ikärakenteessa toivottiin vanhemman väestön painottamista. Lausuntopalautteen perusteella lopullisessa esityksessä vanhimpien ikäluokkien (yli 65-vuotiaat) painoarvoa on hiukan nostettu ja vastaavasti nuorimpien ikäluokkien painoarvoa on laskettu.
Lausunnoissa kiinnitettiin erityisesti huomiota syrjäisyyden lisäosaan, johon moni lausunnonantaja toivoi 1-2 portaan lisäämistä. Lausuntokierroksen pohjalta selvitysmiehen helmikuiseen esitykseen lisättiin yksi porrastus.
Lausuntokierroksella olleessa ehdotuksessa verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioitiin lisäksi kaikkien voimalaitosten, kuten tuuli-, vesi- ja ydinvoimalaitosten, kiinteistövero. Lausuntopalautteen perusteella esitystä muutettiin siten, että pääosa voimalaitosten kiinteistöveroista jätettiin tasauksen ulkopuolelle. Lopullisessa hallituksen esityksessä on mukana ydinvoimalaitosten kiinteistövero, josta 50 prosenttia esitetään tasattavaksi.
Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2014. Uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2015. Uudistus tulee voimaan vaiheittain: täysimääräisesti uudistus on voimassa vuonna 2020.
Valtionosuusjärjestelmän uudistamisella vahva tuki
Selvitysmiehen ehdotus hallituksen esitykseksi oli lausunnoilla 4.2.-4.4.2014. Vastauksia saatiin yhteensä 331, joista 261 oli kuntien lausuntoja ja 70 muiden tahojen lausuntoja. Annetut lausunnot ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisteristä (hankenumero VM064:01/2012).
Lausunnonantajista 75 prosenttia suhtautui myönteisesti valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen.
Eniten lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ikärakenteen ja sairastavuuden kriteereihin. Ikärakenteen ja sairastavuuden laskentatapaa tai sisältöä ei lausunnoissa kritisoitu, mutta erityisesti vanhimpien ikäluokkien painoarvoja haluttiin nostaa, kuten lopullisessa esityksessä on tehty.
Ikärakennetta ja sairastavuutta kuvaavat kriteerit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksiin.
Muihin laskennallisten kustannusten kriteereihin otettiin vähemmän kantaa.