Kuntarakennelain täydentämiseen liittyvää valtioneuvoston toimivallan laajentamista kuntaliitostilanteissa kaupunkiseutuperusteet täyttävillä alueilla ei viedä eduskuntaan. Lausuntokierros lakiesityksestä päättyi maaliskuun lopussa.

– Lakiehdotus jakoi voimakkaasti mielipiteitä lausuntokierroksella. Maaliskuussa kaikkien eduskuntapuolueiden kesken tehty sote-ratkaisu muuttaa kuntien tilannetta suuresti. Myöskään esityksen perustuslainmukaisuudesta ei saatu lausuntokierroksella täyttä varmuutta, vaan se olisi vaatinut uutta perustuslaillista tulkintaa. Näin ollen en vie kuntarakennelain täydennystä eduskuntakäsittelyyn, liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo.

Asiasta sovittiin perjantaina hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. Nyt meneillään oleviin liitosselvityksiin asia ei vaikuta, sillä valmisteltua lakia ei ollut tarkoitus käyttää tällä hallituskaudella.

– Hallitus on edelleen vahvasti sitoutunut kuntauudistuksen tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu ei poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta, sillä jatkossakin kunnilla on rahoitusvastuu sote-palveluista ja iso vastuu monien muiden palveluiden järjestämisestä, Virkkunen sanoo.

Kaupunkiseutujen ongelmat liittyvät erityisesti maankäyttöön, asumiseen ja liikenteen yhteensovittamiseen sekä taloudelliseen eriytymiseen. Näitä ongelmia ratkotaan parhaillaan kuntaliitosselvityksissä eri puolilla maata.

– Hallituksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntaliitosselvitys johtaisi kuntaliitoksiin vuoden 2017 alusta. Suomi tarvitsee tulevaisuuden kannalta vahvemmat ja elinvoimaisemmat kaupunkiseudut, Virkkunen sanoo.

Valtioneuvoston toimivallan laajentamiselle tukea keskuskaupungeilta

Lausuntokierroksella keskuskaupungit Oulun kaupunkia lukuun ottamatta kannattivat valtioneuvoston toimivallan laajentamista. Keskuskaupungeissa toimivallan laajennus sai sekä vahvaa kannatusta että varovaisempaa hyväksyntää. Sen sijaan kehyskunnat muutamaa lukuun ottamatta vastustivat esitystä.

Myönteisesti suhtautuneet antoivat esitykselle kiitosta siitä, että kaupunkiseutujen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä taloudelliseen eriytymiseen liittyvät haasteet on tuotu hyvin esille. He kuitenkin korostivat vastauksissaan vapaaehtoisen etenemisen ensisijaisuutta ongelmien ratkaisemisessa.

Kielteisesti esitykseen suhtautuneet esittivät lakimuutoksen olevan ristiriidassa muun muassa kunnallisen itsehallinnon ja kielellisten oikeuksien toteutumisen kanssa. Osa kielteisesti suhtautuneista ei nähnyt kaupunkiseuduilla esitettyjä ongelmia, kun taas osa katsoi, että ongelmat voidaan ratkaista esimerkiksi tiiviimmällä yhteistyöllä.

Kaupunkiseutuperusteet jakavat mielipiteitä

Esitykseen sisältyvät kaupunkiseutuperusteet kuvaavat kaupunkiseudun maankäyttöön, asumiseen, liikenteen kehittämiseen sekä taloudelliseen eriytymiseen liittyviä ongelmia. Perusteet on johdettu kuntarakennelain selvitysvelvollisuusperusteista sekä kuntajaon kehittämisen tavoitteista, joita ovat muun muassa elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne.

Vastauksissa kaupunkiseutuperusteet nähtiin toisaalta selkeinä, toimivina ja asioita monesta näkökulmasta huomioivina. Toisaalta perusteita arvosteltiin mekaanisiksi, toisistaan liian riippuvaisiksi ja huonosti kaupunkiseudun toiminnallisuutta kuvaaviksi.

Lausuntoa pyydettiin esitysluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti kaupunkiseutuperusteista, menettelystä, valtioneuvoston päätösvallan rajoista sekä vaikutusarvioinnista. Lausuntoaika päättyi 31. maaliskuuta, ja vastauksia saatiin yhteensä 96.

Lisätietoja:

valtiosihteeri Sari Raassina, puh, 02955 30353