Kuntalaisille ehdotetaan uusia mahdollisuuksia osallistua kunnan toimintaan ja kunnille entistä tiukempaa velvoitetta kattaa budjettialijäämänsä. Muun muassa nämä uudistukset sisältyvät kuntalain kokonaisuudistukseen. Uudistusta on valmistellut työryhmä, joka luovutti luonnoksensa hallituksen esitykseksi liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle torstaina 8. toukokuuta.

– Kuntauudistuksen yksi tärkeistä osa-alueista on kuntalain kokonaisuudistus. Kuntien hallintoon ja johtamiseen on haettu ratkaisuja, jotka vastaisivat paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin. Erityisen tärkeitä ovat osallistumiseen ja demokratian edistämiseen liittyvät linjaukset, ministeri Virkkunen toteaa.

Kuntalain kokonaisuudistusta on valmisteltu tiiviisti viimeisen parin vuoden ajan neljän jaoston voimin. Työn tukena on toiminut parlamentaarinen seurantaryhmä.

– Nyt lausunnolle lähtevä kuntalaki on kolmas ja samalla viimeinen osa hallitusohjelmassa sovittua kuntauudistuksen lakipakettia. Viime kesänä voimaan tuli kuntarakennelaki, jonka seurauksena noin 200 kuntaa on nyt selvittämässä kuntaliitoksen mahdollisuutta. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja uusi kuntalaki annetaan eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen syksyllä, Virkkunen sanoo.

Kunnan toimintaa ohjattava kokonaisuutena

Kunnan toimintaa ja palveluita tulisi ohjata yhteensovitettuna kokonaisuutena riippumatta siitä, miten ne järjestetään tai tuotetaan. Uudella kuntalailla pyritään vahvistamaan kokonaisohjausta, ja samalla selkeytetään valta- ja vastuusuhteita.

Laissa omaksuttaisiin laaja näkökulma kunnan toimintaan. Kunnan toiminnan käsite sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi ostopalvelut ja toiminnan, joka perustuu kuntien yhteistyöhön tai kunnan omistukseen.

Kunnan toiminnan kokonaisohjaus tulisi ottaa huomioon muun muassa kuntastrategiassa, kunnan johtamisessa, omistajaohjauksessa sekä soveltuvin osin asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamisessa.

Valtuusto päättäisi osana kuntastrategiaa omistajapolitiikasta. Kunnanhallitus vastaisi kunnan toiminnan yhteensovittamisesta kuntastrategian mukaisesti ja kunnan toiminnan omistajaohjauksesta. Omistajaohjauksella olisi huolehdittava siitä, että tytäryhteisöjen hallitusten toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalaissa ohjattaisiin kuntia ottamaan huomioon kunnan kokonaisetu myös järjestettäessä palveluja yhteistoiminnassa tai ostopalveluna.

Lisäksi konserninäkökulma otettaisiin huomioon kuntalain vaalikelpoisuussääntelyssä. Merkittävin muutos olisi se, että henkilö ei voisi samaan aikaan olla kunnanhallituksessa ja kuntakonserniin kuuluvan yhtiön hallituksessa eli käytännössä vastata oman toimintansa valvonnasta.

Asukkaille paremmat osallistumismahdollisuudet

Laissa korostettaisiin kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntia kannustetaan tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin hyödyntäminen, erilaiset keskustelutilaisuudet ja kansalaisraadit.

Lisäksi esitetään, että kunnan tulisi asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamiselin. Nuorisovaltuustolle olisi annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Laissa esitetään myös, että kansanäänestysaloitteen ikärajaa alennetaan 15-vuoteen.

Sähköiset kokoukset mahdollisiksi

Kuntalain uudistamisen tavoitteena on edistää sähköisten toimintatapojen hyödyntämistä. Kunnan toimielinten päätöksenteossa mahdollistettaisiin perinteisen kokouksen rinnalle uusina päätöksentekomuotoina toimielimen sähköinen kokous ja sähköinen päätöksenteko ennen kokousta.

Sähköinen kokous tarkoittaisi kokousta, johon voisi osallistua sähköisen yhteyden avulla haluamastaan paikasta. Julkisissa kokouksissa myös yleisöllä tulisi olla mahdollisuus seurata kokousta. Kunta voisi itse päättää, missä toimielimissä tai tilanteissa se käyttää sähköistä kokousta.

Sähköisessä päätöksenteossa osa kokoukseen tulevista asioista voitaisiin käsitellä sähköisin menetelmin ennen varsinaista toimielimen kokousta. Sähköinen päätöksenteko olisi käytettävissä kaikissa muissa toimielimissä paitsi valtuustossa ja sellaisissa kokouksissa, jotka ovat julkisia.

Toimielinten kokousten pöytäkirjojen nähtävänä pitämiseksi riittäisi niiden julkaiseminen julkisilla verkkosivuilla. Myös kunnan ilmoitukset saatettaisiin tiedoksi julkaisemalla ne verkkosivuilla. Kunta voisi tarvittaessa päättää ilmoitusten julkaisemisesta myös muulla tavalla.

Alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan

Kunnan talouden kestävyyttä vahvistettaisiin tiukentamalla alijäämän kattamisvelvollisuutta. Alijäämä tulisi vastaisuudessa kattaa neljässä vuodessa. Muutoin kunta voisi joutua arviointimenettelyyn.  Kun kyse on kunnista, menettely vastaisi nykyistä niin sanottua kriisikuntamenettelyä eli erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely laajennettaisiin koskemaan myös kuntayhtymiä.

Kunnan takauksia rajoitetaan

Kuntalaissa rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta myöntää riskipitoisia takauksia yrityksille, jotka toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunta voisi taata velan ainoastaan silloin, jos yritys kuuluu kuntakonserniin tai on kokonaan kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa.

Kunta voisi yhä myöntää takauksen, jos on kyse liikunta-, kulttuuri- tai nuorisotoiminnasta. Lisäksi takaus olisi mahdollinen, jos asiasta on säädetty erikseen tai kyseessä on erityislainsäädäntöön perustuva EU-valtiontukiohjelma. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi laajakaistarakentaminen tai sosiaalinen asuntotuotanto.

Valmistelu etenee

Hallituksen esitysluonnos lähetetään lausunnoille 8. toukokuuta. Lausuntoaika päättyy elokuussa. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi alkusyksystä 2014 ja uuden kuntalain tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Lakiluonnos ja lausuntopyyntö

Lisätietoja:

Ylijohtaja Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30026
Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30266
Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30079 (toimielimet ja johtaminen -jaosto)
Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto, puh. 0400 850 232 (talousjaosto)
Inga Nyholm, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30042 (demokratiajaosto)
Elise Pekkala, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 02950 63731 (kunnat ja markkinat -jaosto)