Euroopan uusi suunta – siiloista ulos!

Euroopan parlamentin kahdeksas kausi pyörähti syyskuussa todenteolla käyntiin, kun tulevan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli uudet komissaarit vastuualueineen. Parlamentilla on jo grilli kuumana viikon kuluttua käynnistyviä komissaarikuulemisia varten.

Junckerin esittämä tehtäväjako on merkittävä askel kohti yhtenäisempää komissiota. Jos Suomessa poliittista päätöksentekoa ajoittain rasittaa siiloutuminen ja reviirikiistat 12 eri sektoriministeriön ja yli sadan viraston kesken, ja sama ilmiö näkyy EU-tasolla vastuiden jakautumisessa 28 erilliseen komissaarisalkkuun. Nyt näistä kapeista siiloista pyritään ulos paitsi laajentamalla salkkuja, myös lisäämällä koordinaatiota. Vaikka epäilyjä on ilman muuta Brysselissä ilma sakeana, itse näen esityksessä paljon myönteistä.

Ensinnäkin Jyrki Kataisen vastuualue työ, kasvu, kilpailukyky ja investoinnit on aivan loistava. Juuri nämä asiat ovat EU:ssa nyt vahvasti agendalla, ja kuten tiedämme: Jyrki on juuri oikea mies tuohon hommaan.

Toiseksi, EU:n tuottamaa turhaa hallinnollista taakkaa on kyettävä keventämään ja jo tehtyä sääntelyä tarvittaessa purkamaan. Tämä ei onnistu ilman koko komission vahvaa sitoutumista. Siksi onkin erinomaista, että Juncker nosti paremman säätelyn ohjelman (REFIT) erityisasemaan ja hollantilaisen ykkösvarapuheenjohtaja Frans Timmermansin harteille.

Yrittäjyyden näkökulmasta puolestaan on hienoa, että ensimmäistä kertaa pk-yritykset saaneet oman komissaarinsa nimikettä myöten: puolalaisen Elzbieta Bienkowskan salkussa ovat sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset. Pienyrityksissä on Euroopan tulevaisuuden voima.
Yksi meneillään olevista tärkeimmistä EU-linjauksista ovat vuoden 2030 energiatavoitteet. Niiden valmistelu näkyy vahvasti sekä teollisuus- että liikennevaliokunnassa, joissa istun. Pidän hyvänä ratkaisuna Junckerin esitystä, jossa ilmasto- ja energiakomissaarin tehtävät on yhdistetty. Tässä jos missä on kyettävä katsomaan laajaa kokonaisuutta: ympäristöä, energiaa ja kilpailukykyä yhdessä. Tässä ei olla aina onnistuttu.

EPP:n vaalitavoitteet ja painopisteet näkyvät komissiossa vahvasti. Näin pitääkin olla, saavuttihan EPP eurovaaleissa ykköspaikan ja puolet uusista komissaareistakin (14) tulee EPP:n riveistä.
Kun nyt on uudistusten alkuun päästy, seuraavaksi tavoitteeksi voisi ottaa EU-parlamentin toiminnan tehostamisen siirtymällä yhteen toimipaikkaan. Kuluvalla Strasbourgin istuntoviikolla liityin ruotsalaisen kollegani Anna Maria Corazza Bildtin avaamaan ”single seat”-kampanjaan, jossa ajetaan parlamentille oikeutta päättää täysistuntopaikastaan.

Jäsenvaltiot sopivat viimeksi vuonna 1992, että EU-parlamentti toimii kolmessa maassa: valiokunnat Brysselissä, hallinto Luxemburgissa ja 12 täysistuntoa vuodessa Strasbourgissa. On selvää, että tällainen työskentelymalli syö aikaa, rahaa ja ympäristöä. Ylimääräisen reissaamisen on arvioitu maksavan vuodessa 180 miljoonaa euroa ja tuottavan 19 000 tonnin päästöt. Yksi työhuone ja istuntosali riittäisi meille mepeille vallan hyvin.

Henna Virkkunen
Europarlamentaarikko

(Kolumni on julkaistu Nykypäivä lehdessä 19.9.)