Rohkeasti yli rajojen

Euroopan Unionin yksi tärkeimmistä tavoitteista on mahdollistaa ihmisten vapaa liikkuvuus Euroopassa. Eurobarometrin perusteella se on asia, jota suomalaiset arvostavat EU:ssa kaikkein eniten.

Tuota tavoitetta pitäisi edelleen vahvasti edistää. Vaikka EU-kansalaiset toki tänä päivänä Schengen-alueella voivat ylittää rajat varsin helposti, silti hakeutuminen työhön tai opintoihin yli rajojen ei ole vielä kovin tavallista. Esimerkiksi USA:ssa väki muuttaa työn perässä eri osavaltioiden välillä kymmenkertaisesti verrattuna eurooppalaisiin. Työvoiman liikkuvuudella on talouskasvulle iso merkitys.

Eurooppalaisessa liikkuvuudessa koulutus ja erityisesti korkeakoulut ovat keskeisessä roolissa. Aikoinaan opetusministerinä ehdotin, että Suomessa kaikkiin korkeakoulututkintoihin pitäisi sisällyttää kansainvälinen jakso – joko opinto- tai harjoittelujakso ulkomailla, tai jokin kansainvälinen projekti. Keskustaopiskelijat kimmaistuivat tästä vaatimaan eroani. Kukapa sitä nyt kotoaan haluaisi mihinkään lähteä.

Hyvät korkeakoulut osaavat Suomessa jo satsata kansainväliseen vaihtoon ja kansainvälisiin rekrytointeihin. Tätä ovat viime vuosina tulleet tukemaan myös korkeakoulujen valtion rahoituskriteerit. Erityisesti Aalto-yliopisto on tehnyt kansainvälistymisessä määrätietoista työtä. Myös muut teknilliset yliopistot erottuvat kansainvälisessä vaihdossa edukseen.

Kansainvälistyminen paitsi parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia, myös nostaa suomalaisen koulutuksen laatua ja tuo uusia ideoita. EU-maiden joukossa Suomi hyödyntääkin varsin aktiivisesti esimerkiksi Erasmus-ohjelmaa, jonka avulla eurooppalaisia on kannustettu kouluttautumaan yli rajojen jo vuosikymmenet.

Kun tänä päivänä opiskelijoilta vaaditaan tuloksellisuutta, kansainvälinen vaihto edellyttää myös korkeakouluilta hyvin suunniteltua opinto-ohjelmaa, joka varmistaa sen että ulkomaiset opinnot voi tehokkaasti hyväksilukea ja sisällyttää täysimääräisesti omaan tutkintoonsa.

Opiskelijoiden lisäksi myös opettajien liikkuvuutta tulee vahvistaa. Korkeakouluissa henkilökunnan kansainvälistyminen on viime vuosina edennyt aiempaan nähden suorastaan huimin harppauksin, mutta miten on peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten laita? Jotta opettaja osaisi innostaa ja rohkaista oppilaitaan hakeutumaan yli rajojen, oma kokemus ja kontaktit ovat siinä hyödyksi. Vieläkin liian usein kansainvälinen yhteistyö on yhden innostuneen opettajan varassa, vaikka sen pitäisi olla sisäänrakennettuna jokaisen työyhteisön toimintaan.

Henna Virkkunen (kok)
Europarlamentaarikko

(Kolumni Opettaja-lehdessä)

Henna Virkkunen - Kokoomus