Euroopan parlamentissa on keskusteltu viime viikot energiapolitiikasta lähes yhtä kiivaasti kuin Suomessa. Ei tosin ydinvoimasta, sillä energialähteiden valinta kuuluu kansalliseen päätösvaltaan.

EU-parlamentin katseet ovat kiinnittyneet nyt 2030-energiapakettiin, jonka isot linjat EU-päämiesten on määrä sopia huippukokouksessaan lokakuun lopulla.

Päälinjojen vahvistuttua alkaa varsinainen lainsäädäntötyö, joka tulee näkymään seuraavat vuodet niin EU-parlamentissa kuin kansallisillakin foorumeilla. Keski-Suomen kannalta suurin intressi on varmistaa biopolttoaineiden rooli osana uusiutuvan energian kehitystyötä. Meillä on maakunnassa paljon tähän liittyvää osaamista, tutkimusta ja tuotantoa.

Kun edellistä 2020-energiapakettia aikanaan sorvattiin, päähuomio oli ilmastomuutoksen torjunnassa. Nyt tuuli on kääntynyt. Vaikka päästöjen vähentäminen on edelleen ykkösasia, keskustelun kärki on vahvasti Euroopan energiaturvallisuudessa.

EU:n energiaomavaraisuutta on haluttu kasvattaa jo vuosia, mutta tulokset eivät häikäise. Tälläkin hetkellä yli puolet EU-maiden energiasta tuodaan alueen ulkopuolelta; jopa miljardin euron edestä joka päivä. Euroopan eniten käyttämistä energialähteistä: öljystä ja kaasusta yli kolmannes tulee Venäjältä.

Ja kuten aina, liiallinen riippuvuus yhdestä toimittajasta on riski.

Siksi Euroopan tasolla halutaan nyt vahvasti satsata energiaunioniin. Euroopan sisäiset energiaverkot on rakennettava niin, ettei mikään jäsenmaa jää mottiin. Samalla kaikkien jäsenmaiden on Suomen tavoin vahvistettava omaa energiatuotantoaan ja vähennettävä tuontiriippuvuutta.

Energiaunioni on Junckerin komissiossa nostettu niin keskeiseen asemaan, että sen kokonaiskoordinointi on tulossa yhden varapuheenjohtajan vastuulle. Alunperin salkku oli menossa Slovenian komissaariehdokas Alenka Bratusekille (ALDE). Hän osoittautui kuulemisessa kuitenkin niin heikoksi tapaukseksi, että jouduimme hylkäämään hänet kokonaan.

Energiaunioni on paitsi poliittisesti tärkeä, myös yksi herkimmistä hankkeista. Kaasuputket, niiden linjaukset ja rahoitukset ovat heiluttaneet hallituksia pitkin Eurooppaa. Energiaunionista vastaavalta komissaarilta odotetaankin vankkaa eurooppalaista asennetta ja kokonaisnäkemystä.

Tähän tarpeeseen Slovenian hallituksen nimittämä uusikaan komissaariehdokas Violeta Bulc ei vastaa. Hän poliittisesti niin kokematon, että Juncker päätti siirtää koko energiaunionin alunperin liikennekomissaariksi kaavaillun Slovakian Maroš Sefcovic (SD) vastuulle.

Slovenian Bulc ottaisi näin liikennekomissaarin tehtävän, joka on tärkeä, mutta ei poliittisesti niin räjähdysherkkä kuin energiaunioni.

Komissaarikuulemiset jatkuvat muutosten osalta maanantaina Strasbourgissa. Koko komissio on määrä hyväksyä ensi keskiviikon täysistunnossa. Jo nyt kuitenkin on varmaa, että siitä tulee kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu.

Keskisuomalainen, 20.10.