Liikkuvuudesta lisää kasvua

Viime viikolla ympäri Eurooppaa juhlistettiin Berliinin muurin murtumisen 25-vuotispäivää. Tuntuu uskomattomalta, että vain parikymmentä vuotta sitten rajat nykyisten EU-maiden välillä oli ladattu muurein, piikkilangoin, miinoin ja tarkka-ampujin.

Paljon on sen jälkeen menty eteenpäin Euroopassa. Vanhat uutiskuvat jaetusta Euroopasta muistuttavat meitä, että yhdessä rakennettu Euroopan unioni kaikkine puutteineenkin on hieno projekti, jota kannattaa edelleen kehittää.

Kun EU-kansalaisilta kysytään, missä Euroopan unioni on onnistunut parhaiten, vuodesta toiseen ykkösvastaukseksi nousee juuri ihmisten vapaa liikkuvuus. Suomalaisille tämä mahdollisuus on eurobarometrin perusteella henkilökohtaisesti kaikkein tärkeintä.

Ihmisten vapaa liikkuvuus on kulkenut Euroopan arvoissa mukana vuoden 1957 Rooman sopimuksesta alkaen, ja kuuluu nykyään EU:n neljään perusoikeuteen tavaroiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuuden ohella. Tuosta mahdollisuudesta pitäisi kuitenkin koko Euroopan tasolla ottaa paljon nykyistä enemmän irti.

Kyse on paitsi ihmisten oikeudesta toteuttaa itseään ja elää omaa elämäänsä, myös taloudesta. Tällä hetkellä vain alle kolme prosenttia EU-kansalaisista asuu jossakin toisessa jäsenmaassa.

Jos katsotaan vuosittaisia lukuja, Yhdysvalloissa ihmiset liikkuvat mantereellaan kymmenkertaisesti eurooppalaisiin verrattuna. Sillä on suora yhteys talouskasvuun. Kun työvoima hakeutuu sinne, missä työtä on tarjolla, yritystoiminta kasvaa ja kehittyy. Osaavaa työvoimaa ja rekrytointipohjaa on tarjolla laajemmin.

Siksi Euroopan sisäistä muuttoliikettä ja työvoiman liikkuvuutta tulee edelleen edistää, ei jarruttaa kuten Iso-Briannia vaatii. Ikääntyvän työvoiman ongelma ei koske yksin Suomea, vaan ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä koko EU-alueen työikäinen väki hupenee yli seitsemällä miljoonalla hengellä.

Kun työikäistä väkeä on vähemmän, osaavan työvoiman löytyminen vaikeutuu. Se näkyy yrityselämässä jo nyt. Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta Eurofoundin vuoden takaisessa Euroopan yritystutkimuksessa 40 prosenttia vastaajista raportoi jo vaikeuksista löytää yrityksen tarpeita vastaavaa työvoimaa. Osaamista meillä kyllä Euroopasta taatusti löytyisi, kunhan se saataisiin oikeaan paikkaan.

Myös suomalaisten kannattaa hyödyntää EU:n laajuiset työ- ja opiskelumarkkinat täysimääräisesti. Olen harmissani suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden vähäisistä opiskelijavaihtoluvuista.

Viime vuosina kansainväliseen vaihtoon lähteneiden määrä on junnannut paikallaan. Jokaisen korkeakouluopiskelijan pitäisi lähteä työhön tai harjoitteluun ulkomaille. Se parantaa jatkossa omia työllistymisen mahdollisuuksia ja rikastuttaa myös suomalaista työelämää, kun tarjolla on eri kieliä ja kulttuureja tuntevia työntekijöitä.

(kolumni, julkaistu Ilkassa 18.11.)