Kankea EU loikkii kohti ketterää tulevaisuutta

Nopea, ketterä ja joustava. Siinä määritelmiä, joita ei nykyiseen Euroopan unioniin voi mitenkään yhdistää. Loputon säädöstehtailu, päätöksenteon hitaus ja aikansa eläneet rakenteet ovat tehneet Euroopasta paikan, jossa talous painuu ja jota sijoittajat karttavat.

Nyt on viimeinen hetki terhakoitua, jos haluamme Euroopan pysyvän mukana maailman kehityksessä.

Yhdysvalloissa bruttokansantuote kasvaa vuoden 2009 romahduksen jälkeen taas kolmen prosentin vuosivauhtia. Kiinan seitsemän prosentin vauhti on omaa luokkaansa. Sen sijaan Eurooppa mataa vuodesta toiseen nollan ja yhden prosentin välimaastossa, ja Suomi on välillä taas miinuksenkin puolella.

Jean-Claude Junckerin komissio on aivan oikein ottanut reippaita askeleita Euroopan kasvun vauhdittamiseksi.

Luxemburgilaisen puheenjohtajan työn tukena on seitsemän varapuheenjohtajaa, joiden tiukan seulan läpi jokaisen lakiesityksen on päästävä. Suomen Jyrki Katainen vastaa varapuheenjohtajana kaikista työhön, kasvuun, kilpailukykyyn ja investointeihin liittyvistä esityksistä. Jos hän ei tue esittelevän komissaarin esitystä, se ei myöskään tule esityslistalle. Tässä malli, jota Suomen hallitusten kannattaisi 12 erillisen ministeriövirastonsa kanssa pohtia.

Junckerin komissio pyrkii tosissaan parempaan säätelyyn. Tästä osoituksena ensimmäinen varapuheenjohtaja, Hollannin Frans Timmermans, on nimetty vastaamaan koko paremman säätelyn kokonaisuudesta, ja iso joukko keskeneräisiä direktiivi- ja asetusehdotuksia on vedetty uudelleen tarkasteltavaksi niin sanotulle tappolistalle.

Samaan aikaan komissio hakee vauhtia Euroopan investointitasoon. Vuosittaisen tason EU-alueella pitäisi olla noin 300 miljardia nykyistä korkeampi. Joku viikko sitten julkistettiin Kataisen johdolla valmisteltu kolmivuotinen investointiohjelma, jonka tavoitteena on saada yli 300 miljardin euron investoinnit käyntiin.

Yksityistä rahoitusta houkutellaan etenkin kasvua tukeviin energia-, liikenne- ja digihankkeisiin sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen. Kyse on kolmen kulmakiven ohjelmasta, johon sisältyvät uusi strategisten investointien rahasto, hankejatkumo ja kokonaisuus, johon kuuluvat sisämarkkinoiden kehittäminen ja parempi säätely.

Itse pidän sisämarkkinoita ja parempaa säätelyä paljon EU:n rahallista panostusta tärkeämpänä. Pääomia Euroopassa kyllä löytyy, kunhan tarjolla on järkeviä hankkeita ja pitkän aikavälin säädösvarmuutta.

Esimerkiksi monet yritysten energiainvestoinnit lähtisivät taatusti liikkeille, jos energia- ja ilmastopolitiikan suunta saadaan nyt viitoitettua riittävän pitkäksi aikaa. Tässä mielessä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 ovat hyvä alku. Investointien turvaamiseksi linjauksia tarvitaan sitäkin pitemmälle.

(Kolumni, julkaistu 13.12.)

Henna Virkkunen - Kokoomus