Pieni yritys, suuri maailma

Suomi elää viennistä. Näinhän meillä on kaikki viime vuosikymmenet toisteltu. Katsaus tilastoihin todistaa että näin on, mutta ei Suomi tässä millään aallonharjalla nyt ratsasta. 60 miljardin vuosivientimme on Pohjoismaista pienin. Leijonanosa koko Suomen viennistä, lähes 70 prosenttia on sadan suomalaisyrityksen harteilla.

Sama toistuu myös oman maakunnan sisällä: Keski-Suomen vajaasta 15 000 yrityksestä vain noin tuhat on mukana kansainvälisillä markkinoilla, ja niistäkin suurempi osa on keskittynyt tuontiin kuin vientiin.

On selvää, että eivät kaikki yritykset halua ulkomaille tähytä ja kansainvälistyä. Mutta kaikkia siihen pitäisi rohkaista. Pelkästään EU on 500 miljoonan asukkaan sisämarkkina, jota ei ole vielä ollenkaan täysimääräisesti hyödynnetty.

Heikko talouskehitys piinaa edelleen koko Eurooppaa. Suomi kuuluu matelevien kasvulukujen osalta unionin peränpitäjien joukkoon. Poliittisesti tämän vuoden isoin kysymys on talouskasvun vauhdittaminen niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Se voi toteutua vain työllä ja yrittäjyydellä.

EU:n keihäänkärjiksi kasvuun vuonna 2015 on nostettu erityisesti Euroopan sisämarkkinoiden edistäminen, energiaunionin vahvistaminen, digitaaliset markkinat ja USA vapaakauppasopimus.

Nämä kaikki tarjoavat kosolti mahdollisuuksia myös keskisuomalaisille yrityksille. Keski-Suomen vuosittainen 2,5 miljardin viennin arvo koostuu kiistatta liian kapeasti pääosin metsästä ja teknologiasta.

Tässä ollaan kuitenkin nyt aivan Euroopan ytimessä: uusiutuvalla energialla ja digipalveluilla on valtava kysyntä. Eurooppa on jo nyt ylivoimaisesti tärkein alue maakunnan yritysten kansainväliselle toiminnalle: yli puolet viennistä suuntautuu unionin sisälle.

Meneillään oleva sisämarkkinan tiivistäminen ja viennin esteiden purkaminen EU-jäsenmaiden väliltä helpottaa ja rohkaisee toivottavasti myös muita maakunnan yrityksiä kansainvälistymään kohti Euroopan markkinoita.

Lisää mahdollisuuksia yritysten vientiin tuo toteutuessaan vapaakauppasopimus yli 300 miljoonan asukkaan USA:n kanssa. Tässä jos missä kannattaa olla mukana.

Parhaillaan meneillään olevissa EU:n ja USA:n välisissä neuvotteluissa tavoitteena on sopimus, joka tarkoittaisi luopumista tullimaksuista. Samalla myös tunnustettaisiin puolin ja toisin molempien alueiden tuotestandardit sekä kehitettäisiin mahdollisesti uusia yhteisiä tuotestandardeja.

Vaikka neuvotteluissa on vielä useita vaikeita kysymyksiä ratkottavana, toteutuessaan sopimus avaisi erityisesti pk-yrityksille suuren markkinan. Esimerkiksi suomalaisten terveysteknologian alan yritysten viennistä nyt jo kolmannes suuntautuu USA:aan. Yritysten tuotanto on pääosin Suomessa, joten alalla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Vapaakauppasopimuksen myötä tullit poistuisivat, joka parantaisi näiden yritysten kustannuskilpailukykyä. Samalla päästäisiin eroon myös nykyisestä hitaasta, kallista ja monimutkaisesta tuotehyväksymysmenettelystä USA:n markkinoilla.

On arvioitu, että transatlanttilaisen kauppasopimuksen syntyminen toisi Euroopalle 120 miljardin eron vuosittaisen talouskasvun. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua.

(kolumni, Keskisuomalainen 16.1.)

Henna Virkkunen - Kokoomus