Säädösten keventäminen on osoittautunut kaikkialla Euroopassa vaikeaksi tehtäväksi. Saavutetuista eduista ei hevillä luovuta. Kun uusi Junckerin komissio ilmoitti ensitöikseen vetävänsä 80 keskeneräistä säädöstä uudellentarkasteluun, nosti EU-parlamentin sosialistisiipi ja ympäristövaliokunta valtavan älämölön. Ei saa vähentää lainsäädäntöä!

Periaatteessa kaikki kannattavat parempaa säätelyä ja keveämpää hallintoa. Mutta annas olla kun on toteutuksen aika. Ei tapahdu. Edes meillä Suomessa, jossa olemme pitäneet itseämme vastuullisina ja pragmaattiseen päätöksentekoon kykenevinä kansalaisina.

Hallituksesta näyttää löytyvän enää vain yksi puolue, joka sitkeästi ajaa eteenpäin tavoitetta yhdessä päätetystä kuntien tehtävien keventämisestä.

Muutama vuosi sitten oltiin kohtuullisen yksimielisiä siitä, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita on syytä vähentää. Tavoitteeksi asetettiin miljardi euroa vuoden 2017 tasossa. Hallitus vahvisti linjan osana rakennepoliittista ohjelmaa useampaankin kertaan. Todettiin että kunnilla on noin 535 lakisääteistä tehtävää ja yli 900 niiden perusteella säädettyä velvoitetta liittyen mm. henkilön määrään, koulutukseen, ryhmäkokoihin ja tiloihin.

Kuntaliitto ynnäili että miljardin säästö saataisiin kokoon palaamalla tehtävissä kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Mittaluokka oli oikea, sillä Suomen BKT junnaa talousromahduksen jäljiltä vuoden 2006 tasossa. Palvelutkin pitäisi voida mitoittaa tuon vuosikymmenen tasoon. Ei se julkisten palveluiden näkökulmasta niin kurjaa aikaa ollut.

Käytännössä yksikään ministeriö ei suostunut esittämään minkään taloudellisesti merkittävän tehtävän purkamista, paitsi jos se siirrettäisiinkin kunnalta valtion vastuulle. Kuntaliitto, joka vuosikausia on kritisoinut kuntien lisääntyvää tehtävätaakkaa, ei sekään ole suostunut listaamaan karsittavia tehtäviä.

Jos löytyisikin tehtävä, josta luopumista kannattavat ”kaikki”, kuten vaikkapa subjektiivinen päivähoito-oikeus, jonka rajoittamista kannattaa sekä valtaosa alan ammattilaisista että kuntalaisista, niin hallitus lyö liinat kiinni. Tai viimeistään eduskunta, kuten kävi syksyllä uskonnonopetuksen ryhmäkokojen osalta.

Edes tuosta kuuluisasta solariumlaitteiden valvonnasta ei ole voitu luopua. Valtiovarainministeriö kannattaa tehtävästä luopumista, mutta tiettävästi peruspalveluministeri empii tätäkin.

Kaiken tämän souvin jälkeen, sen sijaan että nyt oltaisiin hyvässä miljardisäästöjen vauhdissa, valtiovarainministeriö arvioi että tänä vuonna kokoon saadaan 37 miljoonaa euroa.

Tästä ei voi syyttää kreikkalaisia. Julkisen talouden kestävyysvajeen oikaisu on ihan meistä suomalaisista itsestämme kiinni. Sitkeyttä taistoon kokoomus!

(kolumni, Nykypäivä 6.2.)