Kun EU ja metsät mainitaan samassa lauseessa, kannattaa suomalaisen olla aina vähän varppeillaan. Eurooppalaisilla foorumeilla kun metsiin suhtaudutaan pääsääntöisesti suojelukohteena, eikä aina ymmärretä niiden monimuotoista käyttöä ja hyödyntämispotentiaalia. Näin siitä huolimatta, että koko Euroopassa metsäpinta-ala on kasvanut kymmenessä vuodessa muutamalla prosentilla.

Metsäpolitiikka on asia, joka yhdistää kaikkia suomalaismeppejä lähes puoluekannasta riippumatta. Meillä on kokemusta kestävästä metsänhoidosta vuosikymmenien ajalta. Suomi hakkaa vuosittain 75 prosenttia kestävistä hakkuumahdollisuuksistaan, joten käyttöä on varaa lisätäkin. Tätä tosiasiaa monet eivät EU-parlamentissakaan tiedä. Samaan aikaan kun Suomi on Euroopan metsäisin maa – 76 prosenttia pinta-alastamme on metsää – myös täysin suojellun metsän osuus on meillä nykyään Euroopan korkein.

Suomen hyvinvoinnille kestävästi hoidetuilla metsillä on iso merkitys. Koko Suomen kansantuotteesta metsäteollisuus tuo yli neljän prosentin osuuden ja meille keskisuomalaisille metsäteollisuus on edelleen kaikkein tärkein maakunnan talouden tukijalka.

Viime vuosien kovan paperiteollisuuden rakennemylleryksen jälkeen ala on löytämässä taas uusia tuotteita, joiden tuotantoon kannattaa investoida. Suurimpana esimerkkinä tästä Äänekoskelle suunniteltu uusi miljardiluokan biotuotetehdas, jossa sellun ohella kaavaillaan jalostettavan yhä enemmän muita puupohjaisia biotuotteita. Keski-Suomen ja koko Suomen metsätaloudelle tämä luo hienot tulevaisuuden näkymät.

Samaan aikaan on tärkeää varmistaa, ettei poliittisessa päätöksenteossa synny esteitä metsätaloudelle. Vaikka sinänsä metsäpolitiikka on kansallisessa päätöksenteossa, kuten pitääkin olla, Euroopan parlamentissa on jatkuvasti käsittelyssä erilaisia luonnonsuojelua, ympäristöä ja biopolttoaineita käsitteleviä lainsäädäntöjä, jotka aina vaikuttavat myös metsien käyttöön. Näissä kysymyksissä meidän parlamentin harvojen metsämeppien aktiivisuus ja asiantuntemus on tarpeen.

EU-komission laatima uusi metsästrategia on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Nyt kyseessä on aiempaa laaja-alaisempi katsaus koko metsäalan tulevaisuuteen ja potentiaaliin. Metsillä on roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uusiutuvan energian lähteenä, myös kasvun ja työpaikkojen luojana sekä maaseudun kehityksen moottorina.

Toimin oman puolueeni metsävastaavana teollisuus- ja energiavaliokunnassa, joka äänestää strategista nyt helmikuussa. Olen korostanut ennen kaikkea kansallisen päätösvallan säilyttämistä metsäkysymyksissä, sillä erot eri jäsenmaiden välillä metsien hyödyntämispotentiaalissa ovat suuret. Samoin olen esittänyt kansallisista tietovarannoista koottavaksi koko Euroopan laajuista metsätietokantaa, jotta EU:n metsätietämys olisi ajan tasalla. Tämähän Suomessa on jo hyvin järjestetty.

Tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä pitää metsäalan tutkimus- ja kehitystyö korkealla tasolla. On tärkeää edistää innovaatioita perinteisemmän puunkäytön, kuten rakentamisen alalla, mutta samaan aikaan työskenneltävä yhä korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseksi.

Eduskunnan entinen puhemies Riitta Uosukainen (kok.) on usein todennut, että Suomen tärkeimmät luonnonvarat ovat puu ja pää. Nyt puuta ja päätä on opittava käyttämään uudella tavalla – ja sehän meiltä keskisuomalaisilta käy. Kun pidämme osaamisemme korkeana ja tartumme ennakkoluulottomasti biotalouden mahdollisuuksiin, voimme olla Euroopan ja koko maailman edelläkävijöitä metsäteollisuudessa myös tulevaisuudessa.

(kolumni, KSML 16.2. )