Kirjallinen kysymykseni: Hyvitysmaksut
Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on yksi Euroopan suurista kasvun mahdollisuuksista. Olemme jääneet alalla jälkeen Aasiasta ja Yhdysvalloista. Jotta voisimme saavuttaa Euroopan yhtenäiset digitaaliset sisämarkkinat, on tehtävä paljon sekä teknisiä että lainsäädännöllisiä muutoksia. Myös tekijänoikeuskorvaukset on pystyttävä uudistamaan ja yhtenäistämään. Hyvitysmaksu – niin sanottu laitemaksu – on yksi esimerkki vanhentuneista malleista.
Tällä hetkellä moni jäsenmaa perii kuluttajilta veroluonteista laitemaksua erilaisista tallentavista laitteista riippumatta siitä, aikooko kansalainen käyttää laitetta kopiointiin vai ei. Laitteesta maksettavan hyvitysmaksun taso vaihtelee huomattavasti eri jäsenmaissa. Sen periminen tuottaa suurta hallinnollista työtä ja kustannuksia.
Hyvitysmaksu on vanhentunut, digitaaliseen aikaan sopimaton ratkaisu. Käyttäjät eivät enää kopioi sisältöjä kuten aiemmin, vaan maksavat yhä useammin verkossa jaossa olevan materiaalin käytöstä muun muassa suoratoistopalveluiden, kuten Spotifyn ja Netflixin, kautta.
Esimerkiksi Suomessa on päätetty vuoden 2015 alusta luopua 30 vuotta käytössä olleesta hyvitysmaksusta ja korvata se suoralla valtion budjettirahoituksella tekijänoikeuksien omistajille.
Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tekijänoikeuskorvauksien yhdenmukaistamiseksi osana EU-alueen digimarkkinoita?
Aikooko komissio ehdottaa vanhanaikaisesta laitemaksusta luopumista ja korvata sen modernimmalla tavalla?
Komission jäsenen Günther Oettingerin komission puolesta antama vastaus
(19.2.2015)
Direktiivin 2001/29/EY nojalla jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön yksityistä kopiointia ja reprografista kopiointia koskevia poikkeuksia edellyttäen, että oikeudenhaltijat saavat sopivan hyvityksen. Jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta sopivan hyvityksen muodon, yksityiskohtaisten järjestelyjen ja tason suhteen.
Monet jäsenvaltiot perivät yksityisestä kopioinnista ja reprografisesta kopioinnista maksuja, joilla sopiva hyvitys rahoitetaan. Näiden järjestelmien erot ovat kuitenkin aiheuttaneet esteitä sisämarkkinoille. Euroopan unionin tuomioistuimessa on käsitelty tai käsitellään parhaillaan useita tähän asiaan liittyviä kysymyksiä. Tuomioistuimessa on vireillä mm. kysymys siitä, soveltuvatko yksityistä kopiointia koskevat vaihtoehtoiset hyvitysjärjestelmät sisämarkkinoille (C-470/14: EGEDA ja muut).
Komissio seuraa asian kehitystä (myös kyseistä vireillä olevaa asiaa) ottaen samalla huomioon myös käynnissä olevan tekijänoikeussääntöjen uudelleentarkastelun.