EU:n roolia turvan takaajana on kasvatettava

Euroopan turvallisuudelle alkanut vuosi on ollut musta. Viimeistään Ukrainan sota on osoittanut, ettei perinteisen sodan uhka ole poistunut Euroopasta, vaikka toisin ehkä ehdittiin jo ajatella. Terrori-iskut Pariisissa ja Kööpenhaminassa sekä kiihtyvä vierastaistelijailmiö kotiin palanneine sotilaineen aiheuttaa turvattomuutta.

Ukrainan sota on osoittanut EU:n voiman ja sen heikkouden. Jäsenmaat ovat tuominneet Venäjän toimet yhdellä äänellä. Ne ovat sopineet sanktioista ja matkustuskielloista. Venäjän asettamien vastapakotteiden vaikutuksia on tasattu jäsenmaiden kesken. EU on osoittanut poliittista vahvuutta suhteessa Venäjään muutamista soraäänistä huolimatta.

Putin-juustojen äärellä voi pohtia myös toista, lähes tyystin kotimaista keskustelua.

Vaikka EU:n 28 jäsenmaasta 22 on järjestänyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikkansa Naton puitteissa, on Suomessa toisinaan väläytelty EU:n sotilaallisen ulottuvuuden synnyttämistä.

Ukrainan sota ei näytä tätä kehitystä vauhdittavan, vaikka se antoikin uutta pontta yhdelle uuden komission kärkihankkeelle, energiaunionille. EU ei tahdo sotilaspoliittiseksi suurvallaksi eivätkä jäsenvaltiot sitä sellaiseksi tahdo kehittää syventyvistä puolustusmarkkinoista huolimatta. Liioin keskustelua esimerkiksi kriisinhallintatehtäviä varten koottujen EU:n nopean toiminnan joukkojen käytöstä Ukrainassa ei ole edes käyty.

Järkyttävät terrori-iskut kuitenkin osoittavat, että EU:lla voi olla kasvava rooli sisäisen turvallisuuden varmistajana.

Vuosia Euroopan parlamentissa jumissa ollut automaattisen lentoliikenteen matkustajatietojen vaihtoon tarkoitettu PNR-järjestelmä on nyt saanut suuret poliittiset ryhmät taakseen.

Toteutuessaan lainmuutos loisi yhteisen eurooppalaisen järjestelmän, jossa turvallisuusviranomaiset saisivat sähköisesti lentoyhtiöiltä tiedot niistä henkilöistä, jotka matkustavat EU:n ulkopuolelta unionin alueelle tai sieltä pois. Malli on jo käytössä monissa maissa, mutta yhteinen eurooppalainen ratkaisu puuttuu. Samalla on luonnollisesti huolehdittava vahvasta tietosuojasta.

Matkustajatietojen lisäksi yhteistä politiikkaa kaivataan myös ns. vierastaistelijailmiön torjumiseksi. Euroopasta lähteneiden, jihad-taisteluun esimerkiksi Irakissa ja Syyriassa osallistuneiden lukumäärää mitataan jo tuhansissa.

Suomi uudisti juuri omia terrorisminvastaisia lakejaan. Sama työ on edessä myös muissa jäsenmaissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä radikalisoitumisen estämiseen vankiloissa.

Radikalisoituneet vierastaistelijat muodostavat potentiaalisen uhan turvallisuudelle palatessaan Eurooppaan, mutta yhteistä linjaa vierastaistelijoihin jäsenmailla ei vielä ole.

(kolumni, TS 21.2.)