Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat luoneet pelkoa ja epävarmuutta tulevasta koko mantereelle. Ne ovat myös syösseet Venäjän yhä suurempaan taloudelliseen kriisiin, mutta maan asevarustelua se ei ole hillinnyt.

Venäjän uhka on yhdistänyt Euroopan Unionia uudella tavalla. EU on pystynyt reagoimaan yhtenäisesti – Venäjälle on asetettu taloudellisia sanktioita ja sen vastapakotteiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä on pyritty tasaamaan jäsenmaiden kesken.

Suomalaisille Venäjä on ollut tärkeä bisneskumppani. Nyt toimintaympäristö on muuttunut epävakaaksi, kun ulkomaisia liikemiehiä on karkotettu sen tarkemmin syytä kertomatta. Viranomaisten tekemät tarkastukset saattavat sulkea liikkeet määrittelemättömäksi ajaksi tai toimiluvan uusiminen ei onnistukaan entiseen tapaan. Lopulta suurin haitta ulkomaisten yritysten pompottelusta koituu kuitenkin tavallisille venäläisille, jotka kärsivät esimerkiksi elintarviketuonnin rajoituksista.

Venäjän aggressiiviset toimet Ukrainassa ovat onnistuneet synnyttämään myös uusia ja erikoisia liittoutumia Euroopan parlamentissa. Äärioikeisto ja vasemmisto ovat löytäneet toisensa Putinin hallinnon vankkoina tukijoina. Marine Le Penin luotsaama Ranskan äärioikeistolainen Front National jäi vaille ryhmää parlamentissa, mutta se ei estä löytämästä kumppaneita kun äänestyksessä ovat Venäjän vastaiset sanktiot.

Aina parlamentin äänestäessä Ukrainan tai Venäjän kysymyksistä, äärioikeisto ja parlamentin vasemmisto äänestävät Putinin politiikan puolesta. Tämä nähtiin taas muutama viikko sitten, kun vasemmiston Merja Kyllönen vastusti äärioikeiston Marine Le Penin kanssa samassa rintamassa mahdollisuutta laajentaa Venäjän pakotteita jos tarpeen. Myös Suomen keskustalle teema tuottaa välillä vaikeuksia, sillä Jäätteenmäki ja Väyrynen irtosivat omasta ALDE-ryhmänsä linjasta ja äänestivät tyhjää.

Venäjä käyttää häikäilemättä hyväksi demokraattisten valtioiden vaalitapaa ja ostaa nyt liittolaisia niin äärioikeistosta kuin vasemmistostakin. Front National sai hiljattain venäläispankista 9 miljoonan euron lainan ja Putin puolestaan Marine Le Peniltä kannanoton, jossa hän totesi Krimin olevan osa Venäjää. Kreikan äärivasemmistolainen pääministeripuolue Syriza puolestaan neuvottelee lainasta niin EU:n kuin Venäjänkin kanssa. Lainaehtoihin kuulunee uusien Venäjän vastaisten pakotteiden vastustaminen ja EU:n yhtenäisyyden nakertaminen.

Äärivasemmiston ja äärioikeiston  lyhytnäköinen ja itsekäs politiikka pelaa suoraan Putinin Venäjän hyväksi. Eurooppalaiset eivät siitä hyödy.

( Kolumni, Nykypäivä 10.4.)