Näinä viikkoina taas tuhannet suomalaisnuoret lukevat pääsykokeisiin ja jännittävät tulevaa opiskelupaikkaansa. Jos mieluinen paikka ei nyt avaudu, tai omat opiskelutoiveet eivät ole vielä aivan selvillä, kannustan nuoria lähtemään vuodeksi ulkomaille. Työhön, harjoitteluun, opiskeluun. Kaikki kansainvälinen kokemus hyödyttää jatkossa.

Euroopassa on viime vuosikymmeninä tehty paljon työtä opiskelijaliikkuvuuden edistämiseksi. Liikkuvuuden lippulaivana on toiminut erityisesti Erasmus-ohjelma, joka on kasvanut vuositasolla lähes satakertaiseksi menneisiin vuosikymmeniin verrattuna.

Nyt meneillään oleva Erasmus+ ohjelmakausi  2014-2020 yhdistää entiset koulutus- , nuoriso- ja urheiluohjelmat ja mahdollistaa yli neljän miljoonan nuoren, opiskelijan ja aikuisen kouluttautumisen, opiskelun, harjoittelun tai vapaaehtoisena työskentelyn ulkomailla. Tätä toimintaa kovinkaan EU-vastustaja harvoin kritisoi.

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuutta puolestaan on vauhditettu ns. Bolognan-prosessilla, joka on lisännyt opintojen laadun vertailtavuutta korkeakoulujen välillä ja mahdollistanut  yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulualueen.

Liikkuvuus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut tuntuvasti, tällä hetkellä joka kymmenes eurooppalaisopiskelija käy vaihdossa tai harjoittelussa ulkomailla. Määrä pyritään vielä tällä vuosikymmenellä tuplaamaan. Suomessa tuo tavoite on jo miltei toteutunut, sillä meillä lähes 20 prosenttia tutkinnon suorittaneista tekee osan opinnoistaan tai harjoittelee ulkomailla. Suomalaiset ovatkin liikkuvuudessa EU:n aktiivisimpia heti Luxemburgin jälkeen. Tilaston häntäpäästä löytyvät puolestaan britit, puolalaiset ja romanialaiset.

Suomessakin korkeakoulujen välillä kansainvälisyydessä on huomattavia eroja. Ilahduttavasti sekä Jyväskylän yliopisto että Jyväskylä ammattikorkeakoulu ovat Suomessa hivenen keskiarvon yläpuolella sekä ulkomaille lähetettyjen että vastaanotettujen opiskelijoiden määrässä suhteessa uusiin opiskelijoihin. Kansainvälistyminen on Keski-Suomen korkeakouluille ja elinkeinoelämälle tärkeää.

Suosikkisuuntana nuorilla on edelleen Eurooppa, mutta viime vuosina Aasian osuus on kasvanut. Innokkaimmin vaihtoon suuntaavat yliopistoissa kauppatieteilijät ja teknisten alojen opiskelijat. Ammattikorkeakouluissa kansainvälisyystilastoja johtaa puolestaan liiketalous- ja hallinto. Alasta riippumatta suomalaiset naiset ovat miehiä aktiivisempia ulkomaille lähtijöitä.

Vaikka suomalaisnuoret  ovat  jo aktiivisia kansainvälistymään moneen muuhun kansakuntaan verrattuna, heitä kannattaa tähän edelleen kannustaa. Ulkomailta hankittu kokemus antaa paljon uusia mahdollisuuksia elämässä. EU-komission syksyllä julkistama Erasmus-selvitys osoitti, että kansainvälistä kokemusta hankkineet työllistyvät helpommin, saavat parempaa palkkaa ja myös vastuullisempia työtehtäviä. Esimerkiksi työttömyysaste heillä oli viisi vuotta valmistumisen jälkeen 23 prosenttia muita alhaisempi, ja vaara joutua pitkäaikaistyöttömäksi puolta pienempi.

Työnantajista yli 60 prosenttia piti kansainvälistä kokemusta jo sinänsä tärkeänä palkkaamisperusteena, mutta ehkä vielä enemmän hyvää työtilannetta selittää se, että ulkomaan kokemus oli lisännyt nuorten muita tärkeitä työelämätaitoja, kuten ongelmanratkaisua, uteliaisuutta, sitkeyttä ja päättäväisyyttä. Yli 90 prosenttia työnantajista piti rekrytointipäätöstä tehdessään tällaisia valmiuksia tärkeänä.

Oma unelmani onkin, että jatkossa ainakin jokainen suomalainen korkeakouluopiskelija suorittaisi osan opinnoistaan tai työharjoittelun ulkomailla. Kansainvälistyminen on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.

(Kolumni, KSML 28.4.)