Peruskokoomuslaista EU-politiikkaa

Vaikka eduskuntavaaleissa korostetaan aina – luonnollisesti – kotimaan kysymyksiä, kaksissa viime vaaleissa puolueiden EU-politiikka on noussut hallituksen muodostamisessa keskeiseksi tekijäksi.

Neljä vuotta sitten perussuomalaiset jäi jyrkän EU-politiikkansa vuoksi hallituskuviosta ulos. Nyt kompromissihalukkuus oli kasvanut, mutta siitä huolimatta nykyistä kolmen puolueen hallitusta muodostettaessa EU-linja haluttiin ensimmäisenä selväksi. Ellei yhteistä näkemystä olisi löytynyt, ei muusta olisi kannattanut edes lähteä neuvottelemaan.

Monen yllätykseksikin hallituksen EU-linja syntyi hyvässä sovussa ja rivakassa aikataulussa. Lopputulosta voi luonnehtia peruskokoomuslaiseksi; Kokoomuksen pitkäjänteinen EU-politiikka jatkuu myös Sipilän hallituksen toteuttamana.

EU-parlamentin näkökulmasta tulos on aika luonteva. EU-parlamentissa Kokoomuksen EPP:n, Keskustan Alden ja perussuomalaisten ECR:n jäsenet tekevät paljon yhteistyötä erityisesti talouspolitiikan ja kilpailukyvyn kysymyksissä. Puolueita yhdistää halu tiivistää Euroopan sisämarkkinoita, lisätä vapaakauppaa ja purkaa turhaa sääntelyä.

Nämä Eurooppa-tason tavoitteet näkyvät vahvasti myös hallitusohjelmassa. EU:n neljälle perusvapaudelle eli tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääomien vapaalle liikkuvuudelle annetaan varaukseton tuki. Erityisesti ihmisten vapaa liikkuvuus on tärkeä perusarvo, joka mahdollistaa kansainvälistymisen myös elävässä elämässä. Suomen tähän saakkakin tavoittelemasta tiukasta talouskurista ei tingitä, vaan jokainen maa vastaa itse omista veloistaan.

Yhdeksi Suomen EU-politiikan painopisteeksi on määritelty sisämarkkinoiden vahvistaminen – 500 miljoonan asukkaan Euroopan sisällä on liikaa jäsenvaltioiden välisiä rajaesteitä. Erityisesti yhtenäistä markkinaa tarvitaan nyt energialle ja digitaalisille palveluille. Eurooppa on jäämässä pirstaloitumisensa vuoksi vauhdikkaasti etenevässä digitalisaatiossa pahasti jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Koko Euroopan ykköstavoitteita ovat talouskasvu ja kilpailukyky. Ne ovat myös hallituksen EU-politiikan kärkiä. Konkreettisista kasvusysäyksistä hallitus antaa tukensa muun muassa Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavalle TTIP-sopimukselle. Suomessa vapaakauppasopimuksen mahdollisuudet erityisesti pk-yritysten viennille on ymmärretty laajasti. Jos Eurooppa ja USA pääsevät yhteiseen sopimukseen jatkossa sovellettavista standardeista, tulee sillä olemaan koko maailmankauppaa ohjaava merkitys.

Kuten Sipilän hallituskin toteaa, EU on Suomelle poliittinen valinta ja tärkeä turvallisuusyhteisö. Uusi hallitus on sitoutunut EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen ja unionin turvallisuusstrategian uudistamiseen. Terrorismiin, kansainväliseen rikollisuuteen ja hybridiuhkiin vastaaminen onnistuu tehokkaasti vain tiivistä yhteistyötä tekemällä. Tähän hallituksen arvioon on helppo yhtyä.

(Kolumni, Nykypäivä 12.6.)

Henna Virkkunen - Kokoomus