Vaikka Euroopan riippuvuus tuontienergiasta on tiedetty jo pitkään, Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat antaneet lisää pontta EU:n yhteisen energiaturvallisuuden varmistamiseen. Venäjä ja energia ovat olleet EU-parlamentissa koko kevään tiiviisti asialistalla.

On nähty, että Venäjä käyttää energiaa yhtenä ulkopolitiikan välineistään. Se on merkittävä muutos aiempaan nähden – edes kylmän sodan aikana näin ei toimittu. Yritys saattaa kuitenkin kääntyä itseään vastaan, jos lopputuloksena on aiempaa tiiviimpi Euroopan unioni, joka on vähemmän riippuvainen venäläisestä energiasta.

EU tuo ulkopuolelta yli 50 prosenttia kuluttamastaan energiasta. Suurin tuoja on Venäjä, joka toimittaa yli kolmanneksen Euroopan öljystä ja kaasusta. Jos edes osa tuontienergiasta voitaisiin korvata omalla tuotannolla, olisi sillä iso merkitys Euroopan taloudelle. Nyt energiaa tuodaan Eurooppaan yli miljardilla eurolla päivässä.

Heikko omavaraisuus näkyy myös hinnoissa; Euroopassa sähkön hinta asiakkaille on 40 prosenttia suurempi, ja kaasun hinta jopa kolme, neljä kertaa suurempi kuin Yhdysvalloissa. Tämä ei paranna eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Energiaturvallisuuden kannalta oleellista on nyt investoida Euroopan sisäisiin siirtoyhteyksiin ja tuontireitteihin niin, että mikään maa ei ole energiamotissa yhden putken tai johdon varassa. Suomessa sähkömarkkinat on jo yhdistetty muihin Pohjoismaihin ja rannikolle rakentuva LNG-infrastruktuuri tuo lisää vaihtoehtoja kaasumarkkinoille. Suomi on satsannut myös energiatehokkuuteen ja uusiutuviin polttoaineisiin Euroopan eturintamassa.

Suomen uudessa hallitusohjelmassa kunnianhimon tasoa on nostettu entisestään, kun tavoitteeksi on asetettu kotimaisen päästöttömän uusiutuvan energian osuuden nostaminen yli 50 prosenttiin viiden vuoden kuluessa. Se vahvistaa Suomen omavaraisuutta ja parantaa näin samalla energiaturvallisuutta. Keski-Suomen rooli kotimaisen energian lisäämisessä tulee olemaan merkittävä, sillä suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan osana metsäteollisuutta.

Venäjä on varmasti jatkossakin merkittävä energiantuoja – myös Suomelle, mutta oleellista on lisätä vaihtoehtoja. Tarvitsemme luotettavia kumppaneita. Siksi Euroopan on pyrittävä nostamaan energia mukaan parhaillaan Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavaan TTIP-sopimukseen.

Erityisesti nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontirajoitusten poistaminen parantaisi kaasusta riippuvaisten jäsenmaiden neuvottelumahdollisuuksia ja energiaturvallisuutta.

(Kolumni, KSML 13.6.)