EVVK koko TTIP?

Yhdysvaltojen ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen eli TTIP:n neuvottelut ovat pitkällä, mutta mutkia matkassa riittää. Kiperimmät kysymykset liittyvät investointisuojaan, julkisiin hankintoihin, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristökysymyksiin. Kahdesta viimeisestä keskustellaan heinäkuun lopulla Brysselissä, kun neuvottelijat kokoontuvat kymmenennelle neuvottelukierrokselle. Kapuloita rattaisiin ovat heittäneet niin Euroopan parlamentti kuin Yhdysvaltojen senaattikin.

Toteutuessaan sopimus tarjoaisi rutkasti mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Kyse ei ole pelkistä suojatulleista, vaan kauppaa rajoittavien normien ja esteiden purkamisesta. Monilla teollisuuden aloilla kotimaiset pk-yrityksemme eivät edes tähyä länteen, koska USA:n viennin vaatima hallinnollinen ja taloudellinen panos tuntuu ylivoimaiselta.

Mahdollisuuksia kuitenkin suurella markkina-alueella olisi. Toteutuessaan TTIP-sopimuksen on arvioitu kasvattavan EU-maiden kauppaa jopa 122 miljardia euroa vuodessa ja lisäävän eurooppalaista työllisyyttä miljoonilla työpaikoilla. Tämä kasvusysäys olisi Euroopalle tarpeen.

Suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat suhtautuneet sopimukseen rakentavassa hengessä – kaupan kasvu sekä kilpailu ja tuottavuus nähdään meille tärkeäksi. Sopimuksella on myös iso poliittinen merkitys – mikäli länsi – Eurooppa ja Yhdysvallat pystyy nyt sopimaan yhteisistä standardeista ja periaatteista, tulee tämä todennäköisesti ohjaamaan koko maailmankauppaa jatkossa. Ja päinvastoin – mikäli sopuun ei päästä – tulevaisuuden ehdot määrittelee joku muu, ehkä Kiina. Se tuskin on eurooppalaisten etu.

Koska panokset sopimuksen synnyttämiseksi ovat kovat, liittyy asiaan myös suuria poliittisia intohimoja Atlantin molemmin puolin. EU:n ehdottomia kynnyskysymyksiä ovat mm. elintarviketurvallisuus ja ympäristönormit, joiden tasosta ei haluta tinkiä – toisin sanoen hormonipihvit tai geenimuunnellut maissit eivät vahingossa päädy eurooppalaisten grilleihin tulevaisuudessakaan. Vastaavasti myös yhdysvaltalaiset ovat huolissaan sopimuksen mahdollisista vaikutuksista – erityisesti epäilyjä herättää julkisten hankintojen avaaminen ja investointisuojaan liittyvät kysymykset.

Euroopan parlamentin piti linjata TTIP-neuvottelujen ehtoja ja kauppakomissaari Cecilia Malmströmin neuvotteluvaltuuksia kesäkuun täysistunnossa. Asiaan jouduttiin kuitenkin ottamaan kuukauden tuumaustauko, kun sosialistiryhmä ei tukenutkaan oman jäsenensä valiokunnassa neuvottelemaa kompromissia. Parlamentti äänestää sopimuksesta heinäkuussa, ja tulee esittämään komissiolle tiukempia ehtoja ainakin investointisuojaan ja elintarvikkeiden kaupan vapauttamiseen.

Vapaakauppasopimusten neuvotteluvaltuuksien kanssa kamppailee myös presidentti Obama, joka tavoittelee nopeampaa menettelyä sekä TTIP:n että Tyynenmeren valtioiden väliselle vapaakauppasopimukselle. EU:n ja Yhdysvaltojen välisten neuvottelujen takarajana on pidetty ensi vuotta, jolloin Obaman kausi päättyy. Eurooppalaisessa keskustelussa onkin jäänyt vähälle huomiolle Yhdysvaltojen kiinnostuksen suuntautuminen yhä enemmän Aasiaan Euroopan sijaan. Meillä ei kuitenkaan ole varaa pudota maailmankaupan kelkasta. Siksi TTIP:n onnistuminen on Suomelle tärkeää.

Mikäli neuvottelut päättyvät sopimusesitykseen, pitää se vielä hyväksyä Euroopan parlamentissa ja kansallisissa parlamenteissa.

(kolumni, Akavalainen 30.6.)

Henna Virkkunen - Kokoomus