Kun eurooppalaisilta kesän alussa kysyttiin, mikä on EU:n suurin haaste, 38 prosenttia vastasi: maahanmuutto. Suomalaiset sen sijaan nostivat ykköshaasteeksi taloustilanteen ja jäsenmaiden julkistalouden tilan.

Suomalaistenkin vastaus voisi olla nyt toinen. Kohti Eurooppaa viime vuodet kiihtynyt muuttoliike on saavuttanut tänä syksynä myös Suomen.

Arvioiden mukaan Suomeen on vuoden aikana tullut jo 16 000 turvapaikanhakijaa. Se on iso määrä. Tosin esimerkiksi talousahdingossa kamppailevan Kreikkaan tuli jo elokuuhun mennessä kymmenkertaisesti sen verran. Samoin Unkariin.

Tästä syystä EU-tasolla päätettiin syyskuussa jakaa yhteensä 160 000 turvapaikanhakijaa Kreikasta, Unkarista ja Italiasta muihin jäsenmaihin. Tällä halutaan jakaa vastuuta ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä.

Läheskään kaikki turvapaikkaa anoneet eivät tule saamaan myönteistä päätöstä. Siksi EU-tasolla on valmisteltu nyt yhteinen lista ns. turvallisista maista ja päätetty tehostaa kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia. Humanitaarisen hädän helpottamiseksi EU ja jäsenvaltiot suuntaavat lähialueille neljä miljardia euroa tukea. Lisäksi parhaillaan haetaan kiivaasti kansainvälistä ratkaisua Syyrian tilanteen rauhoittamiseksi.

Äkillinen suurten ihmisjoukkojen maahantulo on osoittanut EU:n ulkorajojen valvonnan heikkouden. Schengen-sopimuksen mukaisesti jäsenmaiden pitäisi vastata omista EU:n ulkorajoistaan ja varmistaa jokaisen rajanylittäjän maahantulon edellytykset. Nyt muutama jäsenmaa on katsonut ulkorajan ylittäjiä läpi sormien ja antanut heidän jatkaa matkaansa läpi Euroopan.

Seurauksena on ollut, että moni maa Suomi mukaan lukien, on joutunut käynnistämään sisäiset rajatarkastukset. Suomen rajavalvonnan polttopiste onkin nyt yllättäen Torniossa. Tilanne on poikkeuksellinen.

Vapaa liikkuvuus on yksi EU:n tärkein, ja kansalaisten eniten arvostama peruspilari. Ulkorajojen valvonnan uskottavuus on saatava nopeasti palautettua, että jäsenmaat voivat taas luottaa toisensa kykyyn huolehtia yhteisestä turvallisuudesta.

Suomessa keskustellaan parhaillaan, pitäisikö meille tulleilla turvapaikanhakijoilla olla heti oikeus työhön. Muun muassa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on esittänyt tätä.

Hakemusten käsittely vie kuukausia, vaikka viranomaiset pyrkivätkin nopeisiin ratkaisuihin. Miksi Suomi seisottaisi työkykyisiä hakijoita kolmen euron päivärahalla vastaanottokeskuksissa, kun he samaan aikaan voisivat jo päästä työn syrjään kiinni oppimaan kieltä, kulttuuria, rakentamaan sosiaalisia suhteita ja vähän tienaamaankin? Työ on ihmisille tärkeää.

Keski-Suomessa turvapaikanhakijoita ei ole vielä paljon, mutta heidän kotiutumiseensa kannattaa satsata sitäkin enemmän: opintoja, työharjoittelua, tuettua oppisopimusta. Kannustan niin oppilaitoksia, kuntia kuin yrityksiäkin tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen. Niin shokeeraava kuin äkillinen muuttoaalto onkin Suomelle ja Euroopalle monella tapaa ollut, se voi olla merkittävä piristysruiske koko mantereelle.

”Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee maahanmuuttoa”, kuulostaa jo kuluneelta iskulauseelta, mutta on niin totta. EU:n väestön ikärakenne on kehittyneiden alueiden korkein heti Japanin jälkeen. EU:n sisällä Suomi on tässä tilastossa piikkipaikalla.

Meiltä Keski-Suomesta puolestaan löytyvät koko Suomen ikääntyneimmät kunnat: Luhanka ja Kuhmoinen.

Kun väki on maakunnasta huvennut, Jyväskylän ulkopuolella kaikki väestönkasvu on jo pitkään ollut maahanmuuton varassa. Vieraskielisten asukkaiden määrä on kasvanut mm. Hankasalmella, Joutsassa ja Karstulassa.

Maakunta tarvitsee nuorta väkeä ja kansainvälisyyttä. Koko Keski-Suomen suurin ikäluokka ovat yli 70-vuotiaat. Vieraskielisiä asukkaita on vain reilut 5000. Kyllä tänne sopii.

Sama koskee koko Eurooppaa. EU:n kansalaisista Euroopan ulkopuolella on syntynyt yllättävänkin pieni osa,  6, 7 prosenttia. Yhdysvalloissa osuus on kaksinkertainen (14, 3 %), Kanadassa kolminkertainen (20, 7 %) ja Australiassa nelinkertainen (27, 7 %). Uusi väki tuo mukanaan uutta eloa, vipinää ja toimeliaisuutta. Sitä täällä tarvitaan.

(Kolumni, KSML 02.10.2015)