Pariisin terroriteot ovat jälleen osoittaneet aukkoja eurooppalaisessa aseturvallisuudessa – ilmeisiä puutteita on esimerkiksi viranomaisten tietojen vaihdossa ja aseiden merkintöjen yhtenäistämisessä. Sen sijaan komission nopeutetussa tahdissa esittämät kiristykset kieltää kertatulta ampuvat puoliautomaattiaseet muilta kuin viranomaisilta on vaikea ymmärtää. Kiristykset eivät vaikuttaisi terroristien tai rikollisten toimintaan, mutta niistä olisi kohtuutonta haittaa reserviläisille, ammuntaurheilijoille sekä asekeräilijöille. Aseesta riippuen kiristykset koskisivat myös metsästäjiä, mikäli ase luokitellaan sotilaskäytössä olevaa sarjatuliasetta muistuttavaksi.

Suomessa kiristysten piiriin kuuluisivat siis yleisesti reserviläisammunnoissa käytettävät aseet. Reserviläistoiminta muodostaa laajaan reserviin perustuvan puolustuskyvyn perustan ja on tärkeä osa maanpuolustuskyvyn ja -tahdon ylläpitämisessä. Esimerkiksi kalliiden kertausharjoitusten avulla reserviläisten ampumataidon ylläpitoa ei voida järjestää nykyisessä mittakaavassa.

Yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustuksemme on erikoisuus Euroopassa. Sotilasliitto Natoon pääosin kuuluvat EU-maat ovat yleisesti siirtyneet palkka-armeijoihin. Tarvetta suomalaisen kaltaiselle reserviläistoiminnalle ei muualla samalla tavalla ole. Sen tähden on erittäin tärkeää, että me suomalaiset päätöksenteon kaikilla tasoilla muistutamme, ettei kyseessä todellakaan ole Suomen kannalta vähäpätöinen asia. Sodan ajan joukkojemme vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä ja heidän ampumataitojensa ylläpito vaikuttaa suoraan Suomen puolustuskykyyn.

Olen itse laatinut asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle. Suomen sisäministeriö ja puolustusministeriö ovat olleet aktiivisesti vaikuttamassa komissioon. Myös eduskunta on keskustellut asiasta ja viesti on selvä: suomalaiset haluavat turvata vastuullisen harrastustoiminnan tulevaisuuden myös vuoden 2016 jälkeen.

(kolumni, Maaseudun Tulevaisuus 7.12.)