Tavoitteena rajattomat digimarkkinat

Tämän vuoden tärkein eurooppalainen kasvuteema on digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen. Jähmeä ja hidasliikkeinen Eurooppa uhkaa jäädä pahasti jälkeen Yhdysvalloista ja Aasiasta digitaloudessa.

Teknologia ja kuluttajien käyttäytyminen ovat muuttuneet radikaalisti kymmenen vuoden aikana, mutta lainsäädäntö ei ole pysynyt vauhdissa mukana. Pirstoutuneet markkinat ja jäsenmaiden vastahankaisuus, jopa kieltolinja esimerkiksi Uberin ja Airbnb:n kaltaisille uusille palveluille ja innovaatiolle, eivät edistä Euroopan kasvua ja kilpailukykyä.

Arvioiden mukaan yhtenäiset digitaaliset sisämarkkinat loisivat Eurooppaan 415 miljardin vuosittaisen lisäkasvun ja satojatuhansia uusia työpaikkoja. Nyt on korkea aika ottaa uusi ote digimarkkinoihin.

Komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategia sisältää ehdotuksia muun muassa sähköisen kaupankäynnin helpottamiseen, geoblokkauksen eli digitaalisten sisältöjen maarajoitusten karsimiseen, sekä tekijänoikeus- ja kuluttajasuojasäännösten yhtenäistämiseen. Lakiesityksiä odotetaan lähikuukausina. Joitakin konkreettisia tuloksia on jo saavutettu.

Yksi iso harppaus digiaikaan otettiin, kun Euroopan parlamentti viime vuoden lopulla löi sinetin matkapuhelinten verkkovierailumaksuista luopumiselle. Asiasta on neuvoteltu vuosia. Roaming-maksut poistuvat kokonaan kesäkuussa 2017, mutta jo huhtikuun lopulla 2016 maksut pienenevät merkittävästi. Tulevaisuudessa puhelimen käyttö on EU-alueella samanhintaista ulkomailla ja kotimaassa. Roaming-maksut koskevat soittamista, tekstiviestien lähettämistä ja tiedonsiirtoa.

Televiestintä-lakipaketti on merkittävä netin käyttäjien ja yritysten kannalta. Asetus velvoittaa kohtelemaan kaikkea verkkoliikennettä tasapuolisesti. Nettineutraliteetin osalta päätös varmistaa ensimmäisen kerran EU:n laajuiset yhtenäiset säännöt, jotka kieltävät internet-yhteyksien tarjoajia estämästä tai hidastamasta palveluja kaupallisista syistä.

Eli operaattoreille ehkä epämieluisia palveluja, kuten Skypeä, ei saa enää estää kuten osa on tähän asti tehnyt. Verkkoliikennettä saa jatkossa rajoittaa vain, jos se on tarpeen oikeuden päätösten tai lain noudattamisen takaamiseksi. Tai estämään verkon ruuhkautuminen tai verkkohyökkäykset. Tällöinkin liikennettä voi rajoittaa vain väliaikaisesti.

Toinen tärkeä askel otettiin, kun parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun EU:n tietosuojauudistuksesta. Jatkossa oikeus tietosuojaan on samanlainen jäsenmaasta riippumatta. Yleisestä tietosuoja-asetuksesta ja viranomaisia koskevasta tietosuojadirektiivistä koostuva paketti lisää kansalaisten mahdollisuuksia hallita henkilötietojaan. Lisäksi yritysten velvoitteita kevennetään ja esimerkiksi raportoinnista tietosuojavaltuutetulle luovutaan.

Yksityisen ja julkisen puolen sähköisistä palveluista on lupa odottaa suuria. Pitkät etäisyydet voivat kutistua ja asuinpaikka ei välttämättä vaikuta yhtä ratkaisevasti tarjolla oleviin palveluihin kuin nyt. Edellytyksenä on kuitenkin toimiva säädösympäristö, joka kannustaa yrityksiä investoimaan ja kehittämään sähköisiä palveluja – Euroopassa.

Yhtenäisten digimarkkinoiden luomisen tiellä on vielä ratkomatta isoja ja vaikeita kysymyksiä, mutta suunta on oikea: tarvitsemme enemmän rajatonta digitaalista Eurooppaa.

Digitaaliset tuotteet ja palvelut on asetettava vähintään samalle viivalle, mutta mielellään etusijalle perinteisten tuotteiden ja palveluiden kanssa. Hinnoittelunkin tulee olla teknologianeutraalia.

Suomella on täydet edellytykset toimia digitaloudessa yhtenä Euroopan suunnannäyttäjistä. Ovathan suomalaiset jo nyt internetin ja digipalveluiden kehittäjänä ja hyödyntäjänä Euroopan kärkikaartia. Suomalainen korkea osaaminen ja hyvä infra tarjoavat meille lähtökohdat luoda uutta kasvua suuremman markkina-alueen myötä.

(kolumni, Akavalainen 12.1.2016)