EU-komissio esitteli viime viikolla kaksi vaihtoehtoista mallia Dublin-sopimuksen uudistamiseksi. Molemmissa malleissa turvapaikanhakijoita jaettaisiin EU-jäsenmaihin maakohtaisten kiintiöiden mukaisesti, joko väliaikaisin tai pysyvin kiintiöin.

”Pysyvien kiintiöiden malli on tuskin realismia. Mutta EU tarvitsee yhtenäisen turvapaikkapolitiikan. Viime kuukausina on kuitenkin nähty, kuinka vaikeaa sen muodostaminen on”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo. Jo syksyllä sovittiin väliaikaisesta kriisimekanismista, jolla 160 000 turvapaikanhakijaa piti hakemusruuhkan nopeuttamiseksi siirtää Kreikasta ja Italiasta muihin EU-maihin. Maaliskuuhun mennessä siirtoja oli toteutunut vasta 650.

”Jo tehtyjenkin päätösten toteuttaminen on osoittautunut jäsenmaille uskomattoman takkuiseksi. EU-komissio joutui viime syksynä tekemään 48 rikkomuspäätöstä Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän puutteellisesta täytäntöönpanosta 19 eri jäsenvaltiota vastaan. Ennestään vireillä oli jo 34 tapausta”, Virkkunen kuvaa.

Hän uumoilee, että tässä tilanteessa neuvottelut pysyvän ”jakoavaimen” luomisesta elintason ja vastaanottokyvyn saattaisivat kiristää jäsenmaiden välejä entisestään. Pahimmassa tapauksessa ne voisivat jäädyttää akuutin kriisitilanteen hoitamisen kuukausiksi.

”Yhteistä vastuunkantoa tarvitaan kaikilta jäsenmailta, myös Itä-Euroopalta, joka Euroopan unioniin liityttyään on saanut valtavasti tukea muilta EU-mailta. Esimerkiksi Kreikka on joutunut aivan kohtuuttomaan tilanteeseen; jo lähes miljoona ihmistä on pyrkinyt sen kautta Eurooppaan. Myös Italia on ollut lujilla tulijamäärien kanssa”, Virkkunen sanoo.

”Väliaikaisen kriisimekanismin käyttö tällaisissa tilanteissa on perusteltua. Jos Suomen itärajalla olisi samanlainen tulijapaine, mekin varmasti toivoisimme toisten EU-maiden apua. Kriisimekanismi on Suomenkin etu”, Virkkunen sanoo.

”Vaikka perusvastuu ulkorajavalvonnasta ja maahantulijoiden tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on jokaisella jäsenmaalla, EU:n yhteistä osallistumista etulinjassa olevien maiden rajavalvontaan ja järjestelykeskuksiin on lisättävä. Turvapaikkapolitiikan yhtenäistämiseksi on EU-tasolla päätettävä yhteinen turvallisten maiden lista, josta tulevat hakemukset voidaan käsitellä nopeasti. Samoin palautussopimusten osalta tarvitaan koko EU-tasoiset takaisinottosopimukset kolmansien maiden kanssa”, Virkkunen sanoo.

Kriisitunnelmien keskellä on tärkeää muistaa, että Eurooppa tarvitsee maahanmuuttoa. Eurooppa on ikääntyvä manner. Vuoteen 2020 mennessä unionin työikäinen väki on vähenemässä 7,5 miljoonalla. ”Olennaista on varata turvapaikat niitä tarvitseville, ja luoda Eurooppaan muita laillisia väyliä tulijoille, jotka ovat tulossa hakemaan työtä ja parempaa toimeentuloa.”