Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Tiedote

Kansalaiset toivovat EU:lta entistäkin enemmän

Tuoreen Eurobarometrin mukaan valtaosa eurooppalaisista näyttää olevan yllättävänkin tyytyväisiä EU:n toimintaan. Päätöksenteossa näkyvistä jännitteistä huolimatta kolme neljäsosaa EU-kansalaisista kokee eurooppalaisia yhdistävät asiat tärkeämmiksi kuin eurooppalaisia erottavat tekijät. Suomalaisista näin ajatteli jopa 85 prosenttia.

”Tämä viesti ei saa hautautua populistien pitämän metelin alle. Tuoreen kyselyn perusteella kansalaiset haluavat EU:lta nykyistäkin enemmän. Tämän soisi rohkaisevan myös kansallisia päättäjiä puolustamaan ja viemään Euroopan unionia linjakkaasti eteenpäin”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo.

Eurobarometrissa kysyttiin muun muassa, tulisiko unionin toimia enemmän vai vähemmän mm. terrorismin torjunnassa, veropetosten estämisessä, miesten ja naisten välisessä tasa-arvossa, talous- ja ulkopolitiikassa tai maataloudessa.

”Vaikka julkisuudessa korostuu tarve päättää asioista jäsenmaiden tasolla, kansalaiset toivovat EU:n ottavan jopa nykyistä suuremman roolin monella alalla. Tämä on tärkeä viesti kuumana käyvän Brexit-keskustelun keskellä”, Virkkunen huomauttaa.

Suomalaiset suhtautuvat EU:n vastuiden lisäämiseen hieman muita eurooppalaisia varovaisemmin, mutta myös suomalaisten enemmistö kannatti joko EU:n toiminnan lisäämistä tai nykytason säilyttämistä kaikilla kysytyillä sektoreilla. Millään alalla ei toivottu toimien vähentämistä. Terveys- ja sosiaalipolitiikan osalta suomalaiset olivat muita pidättyväisempiä, sillä vain 48 % suomalaisista kannatti unionin toimien lisäämistä, kun EU28-keskiarvo oli 63 %.

Sekä suomalaiset että koko EU:n 28 jäsenmaan vastaajat toivoivat eniten EU:lta lisätoimia terrorismin torjuntaan (84 % suomalaisvastaajista, 82 % kaikista vastaajista), työttömyyden vähentämiseen (Suomi 81 %, EU28 77 %) ja veropetosten torjumiseen (Suomi 78 %, EU28 75 %). Näillä aloilla suomalaiset olivat siis valmiita vahvistamaan EU:n roolia jopa enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin.

EU:n yhteisten toimien lisäämistä toivottiin myös siirtolaisuuteen (EU28 74 %, Suomi 66 %), ulkorajojen hallintaan (EU28 71 %, Suomi 66 %), demokratian ja rauhan edistämiseen (EU28 68 %, Suomi 69 %) ja ympäristönsuojeluun (EU28 67 %, Suomi 60 %) liittyvissä kysymyksissä.

”Kaikki kärkisijoilla olevat alat ovat juuri niitä, joiden parissa Euroopan unionissa on työskennelty viimeisten vuosien aikana. EU on siis ollut oikealla asialla, mutta kansalaisten mielestä sen pitäisi tehdä enemmän − tai nykyistä tehokkaammin. Onkin mietittävä, miten tuloksista voitaisiin viestiä paremmin, jotta tieto päätöksistä ja tehdyistä toimenpiteistä saavuttaisi kansalaiset nykyistä paremmin.”

Liian usein Euroopan unionia syytetään myös asioista, jotka ovat jäsenmaiden vastuulla.

”Viimeistään nyt olisi myös tunnustettava, että EU ei ole omalla moottorillaan toimiva kasvoton kone, vaan koko EU:n toiminta on riippuvainen jokaisen jäsenmaan sitoutumisesta yhteiseen tekemiseen. Tästä esimerkkinä on maahanmuuttokriisi. Vaikka EU-tasolla itse päätökset on saatu tehtyä yllättävänkin nopeasti, niiden toimeenpano sakkaa jäsenmaissa pahasti”, Virkkunen sanoo.

Eurobarometrin tulokset: http://www.europarl.europa.eu/atyourservice/fi/20160623PVL00111/Eurooppalaiset-vuonna-2016-n%C3%A4kemykset-ja-odotukset-terrorismin-ja-radikalisoitumisen-torjunta

Suomen maakohtaiset tulokset: http://www.europarl.europa.eu/pdf/eurobarometre/2016/attentes/europeans_in_2016_fi_fi.pdf

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094

emma.hannonen@europarl.europa.eu