”Kauppasopimusten tavoitteena on lisätä kasvua ja työllisyyttä. Tälle luulisi olevan kova kysyntä. Jokainen lisämiljardi vientiin tarkoittaa Eurooppaan 14 000 työpaikkaa. Silti vapaakauppaa vastustetaan nyt kiivaasti monissa EU-maissa”, Virkkunen harmittelee.

EU käy parhaillaan kauppasopimusneuvotteluja useaan ilmansuuntaan. Brysselissä on juuri meneillään TTIP-neuvottelujen 14. kierros ja viime viikolla komissio antoi suosituksensa Kanadan kanssa neuvotellun CETA-sopimuksen hyväksymiseksi. Myös neuvottelut Japanin kanssa ovat pitkällä.

Kauppaneuvottelut ole mikään komission katala salajuoni.

”Hyvä esimerkki onnistuneesta kauppasopimuksesta on EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus FTA, joka täytti juuri viisi vuotta. Sopimuksella purettiin keskinäisen kaupan tulleja ja muita rajoitteita. Sopimuksen solmimisen jälkeen EU:n vienti Etelä-Koreaan on kasvanut tavaroissa 55 % ja palveluissa 40 %”, Virkkunen kuvaa.

Myös eteläkorealaisten investoinnit EU-maihin ovat lähes tuplaantuneet. Virkkusen mukaan viennin kasvu on tuonut eurooppalaisille kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

”EU:n ja Yhdysvaltain välisen TTIP-sopimuksen hyödyt olisivat tietenkin mittaluokaltaan moninkertaiset. Toteutuessaan TTIP-sopimuksen on arvioitu kasvattavan EU-maiden kauppaa jopa 122 miljardilla eurolla vuodessa”, Virkkunen muistuttaa.

Yhdysvaltain ja EU:n sopimus kattaisi puolet maailman bruttokansantuotteesta. Suojatulleja Euroopan ja USA:n välillä ei enää juuri ole, vaan sopimuksen tavoitteena on purkaa teknisiä esteitä, ja sopia yhteisestä sääntelystä ja standareista. Tämä parantaisi erityisesti pk-yritysten vientimahdollisuuksia.

”Suomessa vientivetoisena maana kauppasopimusten merkitys on tunnistettu. Meillä tuki esimerkiksi TTIP-neuvotteluja kohtaan on eurooppalaisittain ollut poikkeuksellisenkin laajaa”, Virkkunen kehuu.

Kauppasopimuksiin kohdistuvan epäluulon takia komissio päätyi kuitenkin viime viikolla ratkaisuun, jossa EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen neuvotteluratkaisu hyväksytetään myös kansallisilla parlamenteilla.

”Sinänsä sopimuksen tekeminen olisi ollut EU:n toimivallassa. Poliittisesti on kuitenkin ymmärrettävää, että komissio haluaa nyt sitouttaa jäsenmaat sopimukseen. Tämä luultavasti hidastaa prosessia, mutta saa toivottavasti kansalliset päättäjät näkemään kansainvälisen kauppapolitiikan hyödyt”, Virkkunen sanoo.

Hän puuskahtaa, että jos EU ei voi tehdä kauppaa edes Kanadan kanssa, niin kenen kanssa maailmassa sitten?

”Vieläkin enemmän intohimoja liittyy Yhdysvaltain kanssa käytäviin neuvotteluihin. Liikkeillä on paljon huhuja ja väärää tietoa. Yhdysvalloilla on omat tavoitteensa ja meillä omamme. Näistä käydään nyt neuvottelua. On varmaa, ettei komissio neuvottele eikä parlamentti hyväksy Euroopan kannalta huonoa sopimusta”, Virkkunen sanoo.

Virkkunen puhui aiheesta torstaina SuomiAreenan Teollisuus uudistuu – uudistuuko politiikka? -keskustelutilaisuudessa.