Muovi kiertämään – ei meriin

Viime päivinä on uutisoitu Helsingin rantojen roskaantumisesta muovijätteeseen. Meriin päätyvän muovin määrä on valtava globaali ongelma.

”Nykytahdilla maailman merissä on jo lähivuosikymmeninä enemmän muovia kuin kalaa”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo.

Tällä hetkellä 95 prosenttia kaikesta muovista käytetään vain kerran. Vain viisi prosenttia muovijätteestä päätyy asianmukaisesti kierrätykseen ja 40 prosenttia sekajätteenä kaatopaikoille.

Jopa kolmannes muovijätteestä heitetään meriin ja muualle luontoon. Meriin kulkeutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Tälle on saatava stoppi.

”Ongelma on kyllä tiedostettu, mutta merien roskaantumista ei ole saatu pysäytettyä, tai edes tahtia hidastettua. Eniten meriroskista kärsivät tietenkin merenelävät, kuten kalat, merilinnut, kilpikonnat, hylkeet, valaat ja merileijonat. Kuitenkin esimerkiksi kalojen mukana muovi päätyy myös ihmisten ruokalautasille”, Virkkunen muistuttaa.

Euroopan parlamentissa pyritään parhaillaan vauhdittamaan ns. kiertotaloutta, jonka tavoitteena on vähentää jätettä ja lisätä tehokasta kierrätystä ja uudenkäyttöä. Uusittavana on useita direktiivejä, jotka koskevat jätteitä, kaatopaikkoja, pakkausjätteitä, autonromuja, pattereita ja akkuja sekä elektroniikkajätettä.

”Nyt on viimeinen hetki ryhtyä toimiin myös meriin päätyvän muoviroskan vähentämiseksi”, toteaa Virkkunen, joka toimii yhtenä EPP-ryhmänsä kiertotalousvastaavista.

Hän muistuttaa, että muovipullot ovat yksi suurin rantojen ja merien roskaaja maailmassa. Suomessa tätä ongelmaa ei juurikaan ole, kiitos toimivan pullopanttijärjestelmän.

”Suomen pullonpalautusjärjestelmä kelpaa malliksi koko Euroopalle. Se on loistava esimerkki siitä, kuinka tuotteet saadaan tehokkaasti kerättyä takaisin ja ne voidaan uudelleenkäyttää lukuisia kertoja ennen kierrätystä”, Virkkunen kehuu.

Suomessa pantilliset muovipullot täytetään uudelleen keskimäärin 18 kertaa ja lasipullot 33 kertaa.

”Kun kattavan palautusverkoston ansiosta panttipullojen ja -tölkkien kierrätysaste on Suomessa yli 90 prosenttia, pullot todella päätyvät sinne minne kuuluvatkin, eli ensin uudelleen käytettäväksi ja lopulta kierrätykseen”, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa samankaltaisia innovaatioita ja uusia tapoja toimia tarvittaisiin myös muiden tuotteiden ja materiaalien osalta.

”Yrityksillä on oltava intressi valmistaa tuotteita, jotka kestävät ja ovat helposti uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä. Kiertotalous voi toimia vain jos se on markkinalähtöistä ja kannustavaa sekä valmistajille että kuluttajille. Myös kuluttajien hyvä ympäristötietoisuus ajaa yrityksiä etsimään ratkaisuja, jotka ovat samanaikaisesti kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Ekologinen toimintatapa on jo nyt monilla yrityksillä merkittävä kilpailuetu”, Virkkunen muistuttaa.

”Jätteissä piilee valtavasti uutta bisnespotentiaalia. Jo nyt suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä jätteiden jalostamisessa esimerkiksi kehittyneiksi biopolttoaineiksi, joiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa erityisesti lentoliikenteessä”, Virkkunen summaa.