Europarlamentaarikko Henna Virkkunen pitää Euroopan unionin ja jäsenmaiden tärkeimpänä kysymyksenä sitä, onnistuvatko ne luomaan nuorille tulevaisuudennäkymiä ja toivoa. Virkkunen puhui aiheesta Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen seminaarissa Jyväskylässä. ”Nuorisotyöttömyys koskettaa miljoonia nuoria Euroopassa. On selvää, että näköalattomuus jättää jälkensä paitsi yksilöön, myös yhteiskuntaan. Ei ole liioiteltua puhua hukatusta sukupolvesta. Pahimmillaan Espanjassa ja Kreikassa nuorisotyöttömyys on lähellä 50 prosenttia. Ja tämä on jatkunut jo vuosia”, Virkkunen sanoi. Hän muistutti, että pitkään jatkuessaan taloudellinen tyytymättömyys ja toivottomuus ovat samalla melkoista kasvualustaa erilaisille ääriliikkeille ja radikalisaatiolle.

Virkkusen mielestä ratkaisevaa on, pysyykö Eurooppa muun maailman talouskehityksen mukana. ”Eurooppa on vanheneva manner ja työvoimasta on poistumassa eläkkeelle seitsemän miljoonaa jo vuoteen 2020 mennessä. Teoriassa työpaikkoja siis on vapautumassa, mutta eri asia on, kohtaavatko työt ja tekijät toisensa”, Virkkunen jatkoi. Samaan aikaan kun monessa Euroopan maassa kärsitään isosta työttömyydestä, keskimäärin 40 prosenttia EU-alueen yrityksistä raportoi kuitenkin vaikeuksista löytää osaavaa työvoimaa. Suomessa osuus on vieläkin suurempi. ”Se kertoo tarpeesta uudistaa koulutuksen rakenteita ja vahvistaa osaamista. Suomessa valmisteilla olevassa ammatillisen koulutuksen reformissa ollaan menossa aivan oikeaan suuntaan: kohti laajempia ja joustavampia koulutuskokonaisuuksia tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa”, Virkkunen sanoo.

Hän haluaisi oppilaitosten lisäävän myös opiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa ja harjoittelua. Korkeakoulut ovat jo varsin aktiivisia, mutta kehitettävää on erityisesti lukiolaisten ja ammatillisen opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuudessa.

”Harjoittelu- tai opintojakso ulkomailla paitsi vahvistaa kielitaitoa ja kansainvälisiä valmiuksia, tuo myös muita sosiaalisia taitoja, joilla on kysyntää työelämässä.” Hänen mukaansa yksi EU:n neljästä vapaudesta, työvoiman vapaa liikkuvuus, tuleekin olemaan vielä aiempaakin tärkeämpi lähivuosina. ”Eurooppalaisista vain kolme prosenttia on muuttanut toiseen jäsenmaahan työn perässä. Yhdysvalloissa liikkuvuus on kymmenkertainen ja sillä on myös suora yhteys talouskasvuun”, Virkkunen muistutti.

Nuorten kannalta Virkkunen pitää erityisen huolestuttavana sitä, että monet jäsenmaat ovat olleet haluttomia toteuttamaan välttämättömiä yhteiskunnallisia uudistuksia. ”Vanhojen rakenteiden suojeleminen ei auta nuoria, vaan syrjäyttää heidät pahimmillaan työelämästä pysyvästi. Ratkaisevaa Euroopan tulevaisuuden kannalta on, kuinka pärjäämme digitaalisessa taloudessa nopeasti etenevien Yhdysvaltojen ja Aasian rinnalla. Digitaaliseen maailmaan ja talouteen eivät päde vanhat lainalaisuudet, vaan joustavuutta tarvitaan lisää”, Virkkunen arvioi.