Euroopan parlamentin asialistalla on ensi viikon Strasbourgin täysistunnossa sekä puolustusunionin kehittäminen että mietintö EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi.

”Venäjän hybridivaikuttamiseen on kunnolla herätty vasta viime aikoina, vaikka toiminta on ollut aktiivista jo pitkään. Oman tiedustelulainsäädännön päivittäminen on Suomessa ensimmäinen askel, mutta muitakin toimia tarvitaan. Kansalaisten kannalta laadukas journalismi on avainasemassa. Informaatiosota haastaa toimittajat tekemään perusteellisia taustaselvityksiä ja tarjoamaan oikeaa ja olennaista tietoa Venäjän toiminnasta”, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa myös EU:n puolustusulottuvuutta on tarpeen vahvistaa.

”Euroopan on otettava itse enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Nyt manner on liiaksi Yhdysvaltain varassa. Toisaalta kyse on myös resurssien tehokkaammasta käytöstä: arvion mukaan EU-maiden puutteellinen yhteistyö ja toisaalta päällekkäisyydet maksavat jäsenmaiden puolustuksessa yli 26 miljardia vuodessa”, Virkkunen sanoo.

Euroopan parlamentti korostaa mietinnössään tarvetta tiivistää EU-maiden sotilaallista yhteistyötä, lisätä yhteistä suunnittelua ja hankintoja sekä tiivistää EU:n suhdetta Naton kanssa. Myös eurooppalaista puolustusteollisuutta halutaan vahvistaa.

”EU-parlamentti haluaa jäsenmaiden nostavan puolustusbudjettiensa osuuden vähintään kahteen prosenttiin BKT:stä, joka on myös NATOn tavoite. Viime vuonna siihen kuitenkin ylsi vain viisi EU-maata”, Virkkunen sanoo.

Virkkusen mielestä Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyys selkeyttäisi tilannetta myös EU:n puolustusyhteistyötä hahmoteltaessa. ”NATO-jäsenyys päättäisi aidalla istuskelun, pohdinnat siitä onko ovi auki vai ei ja vahvistaisi koko Itämeren alueen turvallisuutta. Harmaalle alueelle joutuminen on Suomelle pahin mahdollinen tilanne”, Virkkunen korostaa.