Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan EU-jäsenmaiden poliittinen johto on nyt saatava mukaan keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. ”Jäsenmaiden on esitettävä omat visionsa ja toiveensa, ja ennen kaikkea sitouduttava Euroopan unionin kehittämiseen. Viime vuosina on ollut vallalla ilmiö, jossa päätöksiä on kyllä EU-tasolla tehty, mutta niiden toimeenpano jäsenmaissa on junnannut. Tämän kaksilla rattailla ajelemisen on yksinkertaisesti loputtava, jotta EU:lla on mahdollisuus toimia ja kehittyä entistä vahvemmaksi”, Virkkunen toteaa.

Osa jäsenmaista on jo ehtinyt ilmaista tukensa valkoisen kirjan kolmannelle skenaariolle, jossa halukkaat tekevät enemmän yhdessä. Tässä vaihtoehdossa EU27 jatkaa muuten nykyiseen tapaan, mutta halukkaat jäsenvaltiot voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja edetä nopeammin valituilla politiikkasektoreilla. ”Näihin ytimiin Suomen kannattaa aktiivisesti pyrkiä. Esimerkiksi digitalisaation saralla Pohjoismaat ja Baltian maat voisivat alan edelläkävijöinä ottaa johtavan roolin digitaalisen unionin kehittämisessä”, Virkkunen kannustaa.

”Myös yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on alue, jossa ainakin osalla jäsenmaista on halua syventää yhteistyötä nopeutetussa tahdissa. On Suomen edun mukaista olla tässä joukossa mukana”, Virkkunen sanoo.

”Sinänsä täysin uusia avauksia ei EU:n kehittämiseksi tarvita, vaan ennen kaikkea jäsenmaiden nykyistä parempaa sitoutumista ja tehtyjen päätösten määrätietoisempaa toimeenpanoa. Tämä oli myös Euroopan parlamentin kanta, kun se helmikuun täysistunnossaan hyväksyi omat Euroopan tulevaisuutta käsittelevät linjauksensa. Parlamentti painotti, että tärkeintä on kehittää unionia niin, että se kykenee tuottamaan tuloksia ja saavuttamaan tavoitteensa. Myös reagointinopeutta on kyettävä lisäämään, vaikka se edellyttäisi luopumista täydellisen yksimielisyyden tavoittelusta. Tästä opetuksena ovat viime vuosina olleet mm. hitaus pakolaisvirtojen hallinnassa ja pankkien rahoituskriisin ratkaisemisessa”, Virkkunen muistuttaa.

”Yhdysvaltain politiikan tyrmistyttävät käänteet toimivat varmasti herätyksenä myös Euroopalle, jossa populistit ovat Trumpin tapaan laukoneet vaihtoehtoisia totuuksiaan. Euroopan yhdistyminen on ollut menestyksekäs projekti, jonka saavutukset ja vahvuudet ovat populismin aallon alla jääneet EU:n valuvikoja pienemmälle mediahuomiolle. On kuitenkin muistettava, että Eurobarometrit ovat osoittaneet valtaosan eurooppalaisista olevan tyytyväisiä EU:n toimintaan ja haluavan EU:lta nykyistäkin enemmän. Hyvä esimerkki kansalaisten tuesta ovat Saksassa spontaanisti käynnistyneet ja myös Hollantiin, Ranskaan, Iso-Britanniaan, Portugaliin ja Belgiaan levinneet Pulse of Europe -mielenosoitukset, jotka sunnuntaisin kokoavat tuhansia ihmisiä Euroopan kaupunkien kaduille osoittamaan tukeaan EU:lle. Toivottavasti tämä rohkaisee myös kansallisia päättäjiä puolustamaan EU:ta ja ottamaan vastuuta sen kehittämisestä. Jos Euroopan unionia ei olisi, se olisi keksittävä”, Henna Virkkunen toteaa.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli viime viikolla komission valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta. Siinä esitetään viisi erilaista mallia Euroopan unionin kehittämiseksi. Valkoinen kirja on ajoitettu juhlistamaan Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, mutta toisaalta se on myös komission reaktio Iso-Britannian eroon Euroopan unionista.