Tähtilippu liehuu hyvästä syystä

Kolumni Keskisuomalaisessa 9.5.2017

Eurooppa-päivää juhlistetaan tänä vuonna hiukan ristiriitaisissa tunnelmissa. Euroopan unionin perustajavaltio Ranskassa on käyty repivää presidentinvaalitaistoa, jossa toinen pääehdokas on kyseenalaistanut maan EU-jäsenyyden. Britannia on päättänyt erota yhteisöstä, ja osa itäisen Euroopan tuoreemmista jäsenmaista on liukumassa pois EU:n yhteisistä arvoista.

Tähtilipun voi silti vetää ylpeänä salkoon. Kaikesta huolimatta perustehtävässään Euroopan unioni on onnistunut hyvin. Kun Ranskan ulkoministeri Robert Schuman toukokuussa 1950 Pariisissa pitämässään puheessa hahmotteli Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, tavoitteena oli teräs- ja hiiliyhteisön avulla tehdä kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi.

Se onnistui. Schumanin julistuksen pohjalta alkoi rakentua Euroopan unioni, jonka jäsenvaltioilla on nyt takanaan historian pisin rauhan aika. 70 vuotta. Jo pelkästään siitä on syytä olla iloinen ja ylpeä.

Kansalaiset osaavat kyllä arvostaa EU:ta. Viime kuukausina kannatus on vain noussut. Tuoreen eurobarometrin mukaan 57 prosenttia eurooppalaisista pitää oman maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Nousua viime syksystä on 4 prosenttiyksikköä. Huonona jäsenyyttä pitää 14 prosenttia EU-kansalaisista. Suomalaisten lukemat vastaavat EU:n keskiarvoa, joskin jäsenyyttä huonona asiana pitävien määrä on meillä vähäisempi.

Suomalaisille Euroopan unionin jäsenyys on avannut paljon mahdollisuuksia. Voimme matkustaa, opiskella ja tehdä työtä yli rajojen. Yhteinen valuutta euro on kaikkine kasvukipuineenkin tuonut talouteen vakautta ja asuntovelallisille alhaiset korot.

Yrityksille Suomen EU-jäsenyys on avannut 500 miljoonan asukkaan eurooppalaisen sisämarkkinan, jonne tuotteita ja palveluita voi viedä vapaasti. EU:n neuvottelemat ja parhaillaan työn alla olevat kauppasopimukset tulevat lisäämään suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia entisestään, kun kaupan esteitä poistetaan. Tähän ei minkään yksittäisen jäsenmaan hallitus samassa mittakaavassa pystyisi.

Usein sanotaan, että Euroopan unionin pitää olla pienissä asioissa pieni ja suurissa suuri. Tähän on helppo yhtyä. On keskityttävä niihin kysymyksiin, joissa päätöksenteko eurooppalaisella tasolla tuottaa aidosti lisäarvoa.

Kansalaiset odottavat eurobarometrin mukaan EU:n yhteisiä toimia nyt erityisesti terrorismin torjunnassa, työttömyyden vähentämisessä ja ympäristönsuojelussa. Näihin odotuksiin on myös vastattava. Talouden ja turvallisuuden vahvistaminen ovat EU:n alkuperäiset perustehtävät, joiden eteen on edelleen työtä tehtävänä.

Vaikka välillä voi näyttää, että EU puuttuu liian pieniin yksityiskohtiin, usein kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Esimerkkinä kodinkoneen kyljessä olevat energiatehokkuustarrat. Ne ovat parantaneet pesukoneiden ja jääkaappien energiatehokkuutta niin paljon, että asteikko ehti jo loppua ja direktiivi piti uudistaa. Kotitaloudet ovat säästäneet sähkölaskussaan satoja euroja vuodessa ja ympäristökin on kiittänyt.

Monet arjessamme itsestäänselvältä tuntuvat asiat ovat seurausta EU-päätöksistä, kuten ruokapakkausten tiedot ravintosisällöstä, allergeeneista ja lisäaineista. Tai matkustaessa mahdollisuus saada korvauksia, jos lento, juna tai bussi myöhästyy tai peruuntuu. Ja kesäkuusta alkaen mahdollisuus käyttää matkapuhelinta kotimaan hinnalla koko EU-alueella.

EU ei ole täydellinen tai valmis. Se on kuitenkin menestystarina, jonka rakentamista kannattaa jatkaa.

Henna Virkkunen - Kokoomus