EU-alueella heitetään vuosittain ruokaa menemään arviolta 89 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa arvioiden mukaan 143 miljardin euron kustannuksia ja 170 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuosittain.

”Ruokahävikin määrä on tällä hetkellä aivan liian suuri. Kansalaista kohti ruokaa heitetään menemään 173 kiloa vuodessa. Elintarvikejätteen vähentäminen on yksi helpoimmista tavoista parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää päästöjä. Ruoan tuhlaaminen on myös moraalisesti kestämätöntä”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo.

EU-parlamentti äänestää tiistaina mietinnöstä, jossa esitetään toimia ruokajätteen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Hävikkiä tapahtuu elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa; tuotannossa, jalostuksessa, kuljetuksessa, varastoinnissa, vähittäismyynnissä, markkinoinnissa ja kulutuksessa.

”Yli puolet ruokahävikistä tapahtuu kuitenkin kotitalouksissa. Tämä on asia, jonka eteen jokainen voi toimia tekemällä fiksumpia valintoja ruokakaupassa ja jääkaapilla”, muistuttaa Virkkunen.

EU-parlamentti kehottaa mietinnössään kansallisia viranomaisia ja sidosryhmiä toimimaan sen eteen, että kuluttajat ymmärtäisivät paremmin ”parasta ennen”- ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkintöjä. Usein ruoka on edelleen syömäkelpoista ”parasta ennen” -päiväyksen jälkeenkin. Samoin komission halutaan esittävän arvonlisäverodirektiiviin muutoksia, joilla sallittaisiin ruokalahjoituksia koskevat veropoikkeukset.

Virkkusen mukaan Suomesta löytyy jo hienoja esimerkkejä siitä, kuinka kaupat ovat lähteneet vähentämään ruokahävikkiä muun muassa alennuskampanjoilla ja ruoka-apulahjoituksilla, ja ylijäänyttä kouluruokaa on tarjottu edullisesti kuntalaisille.

”Alalle on syntynyt myös aivan uusia innovaatiota, kuten ravintoloiden ylijäämäannoksia välittävä ResQ-palvelu”, Virkkunen kehuu.
Elintarvikejätteen vähentäminen on tärkeä osa Euroopan unionin kiertotaloutta. EU-parlamentti haluaa vähentää ruokahävikkiä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, ja puolittaa määrän vuoteen 2030 mennessä.