Europarlamentaarikko Henna Virkkunen pitää tärkeänä, että Suomi ottaa aktiivisen otteen EU:n yhteisen puolustuksen kehittämiseksi. Komissio julkaisi omat ehdotuksensa keskiviikkona. Euroopan parlamentti keskustelee aiheesta Strasbourgin täysistunnossa ja päämiehet kesäkuun huippukokouksessa.

”Suomen pitää avata myös päämiestasolla keskustelu siitä, mitä EU:n solidaarisuuslauseke käytännössä tarkoittaa ja mitä sen pitäisi tarkoittaa”, Virkkunen sanoo. Ranska pyysi lausekkeeseen vedoten apua Pariisin terrori-iskujen jälkeen, mikä oli ensimmäinen kerta kun lauseke aktivoitiin. ”Kuitenkin on epäselvää, voisiko lauseke velvoittaa jäsenmaita antamaan sotilaallista apua yhden jäsenmaan niin pyytäessä ja mitä avun pitäisi pitää sisällään”, Virkkunen muistuttaa. Myös Euroopan parlamentti on pyytänyt komissiota valmistelemaan esityksen toimista, jotka käynnistyvät kun solidaarisuuslauseke aktivoidaan.

Hänen mielestään aika on juuri nyt oikea keskustelun syventämiselle. ”Venäjän toimet ja Yhdysvaltojen presidentin arvaamattomuus ovat johtaneet tilanteeseen jossa haetaan tehokkaita ratkaisuja puolustuksen tiivistämiseksi”, Virkkunen arvioi.

Eduskunta hyväksyi viime viikolla lain sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta. Virkkunen pitää muutosta merkittävänä. ”Mahdollisuus sotilaalliseen apuun lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta. Lakimuutos on kauan odotettu ja tarpeellinen”, Virkkunen toteaa.

Komission kolmesta skenaariosta luontevimpana Suomelle Virkkunen pitää kunnianhimoisinta mallia, jossa halukkaat jäsenmaat voivat tavoitella yhteistä puolustusta Lissabonin sopimuksen hengessä. ”Tiivis puolustuksen integraatio parantaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja kehittää kansallista puolustuskykyä. Suomella on myös annettavaa työhön, sillä monista jäsenmaista poiketen puolustusta ei ole ajettu alas kylmän sodan jälkeen”, Virkkunen jatkaa.

Virkkunen näkee pitkälle menevässä puolustusintegraatiossa myös muita mahdollisuuksia. ”Kilpailun puute, hankintojen tehottomuus ja päällekkäisyydet maksavat eurooppalaisille vuosittain kymmeniä miljardeja ylimääräistä. Puolustuksen sisämarkkinoita avaamalla saataisiin tehokkuutta ja mahdollistettaisiin myös suomalaisyritysten pääsy mukaan kilpailutuksiin”, Virkkunen muistuttaa.