Euroopan parlamentti keskustelee keskiviikkona täysistunnossaan Henna Virkkusen valmistelemasta verkkoalustamietinnöstä.

Virkkunen kertoo, että verkkoalustamietintöä valmisteltaessa kuumin kysymys oli välittäjien vastuu laittomasta sisällöstä. ”Sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi ja nykyinen EU:n välittäjien rajoitettua vastuuta koskeva järjestelmä toimivat hyvin silloin kun kyse on tavarakaupasta. Uudet ilmiöt, kuten vihapuhe ja valeuutiset, joiden laillisuuden tai laittomuuden määritteleminen on vaikeaa jopa oikeuslaitoksille, ovat kuitenkin tuoneet uusia haasteita alustoille ja niiden sääntelylle. Komissio on luvannut valmistella ohjeistuksen välittäjien vastuusta vuoden 2017 loppuun mennessä.”

”Ohjeistus tulee tarpeeseen. Myös verkkoalustat itse kaipaavat selkeyttä mm. ilmoitus- ja poistamismenettelyihin ja tietoa vapaaehtoisista keinoista, joilla epäsopivaan sisältöön voidaan puuttua sananvapautta vaarantamatta. Myös alustojen oma intressi on lisätä kuluttajien luottamusta, mikä on kukoistavan alustatalouden peruspilari”, Virkkunen toteaa.

”Verkkoalustojen kehitys on ollut huimaa. Alustat tarjoavat uuden markkinapaikan tavaroille, palveluille ja digitaalisille sisällöille. Niiden rooli on keskeinen myös uutisten, mainonnan ja kulttuurisen sisällön jakelussa. Ja kukapa meistä ei hoitaisi merkittävää osaa sosiaalisesta kanssakäymisestään alustojen välityksellä”, Virkkunen muistuttaa.

Virkkusen mukaan alustatalous hyödyttää niin yrityksiä kuin kuluttajiakin.

”Verkkoalustat tuovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hyödyntämällä verkon jakelukanavia myös pk-yritykset ja start-upit voivat päästä globaaleille markkinoille ilman isoja investointeja digitaaliseen infraan ja markkinointiin. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys mahdollistavat myös uusia ja vaihtoehtoisia tapoja toimia. Uudet liiketoimintamallit luovat työpaikkoja ja edistävät yrittäjyyttä. Kuluttajille alustatalous tarkoittaa enemmän valinnanvaraa ja edullisempia hintoja”, Virkkunen listaa alustojen hyötyjä.

”EU:n osuus verkkoalustojen markkina-arvosta on valitettavan alhainen. Eurooppalaiset ovat hyviä sovelluskehittäjinä, mutta yritystoiminnan kasvattaminen takkuaa. Meidän onkin nyt vahvistettava eurooppalaisten alustojen mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä globaalisti”, Virkkunen toteaa.

”Tasapuoliset toimintaedellytykset toisiinsa verrattavissa oleville palveluille verkossa ja sen ulkopuolella, innovaatioystävällinen toimintaympäristö ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava digitaalinen infra ovat menestyksen avaintekijöitä. Sisämarkkinoilta on poistettava tekniset ja oikeudelliset esteet, jotta yrittäjät ja kuluttajat voivat hyödyntää täysimittaisesti digitaalisia kanavia”, Virkkunen linjaa.

Virkkusen mielestä alustoille ei tarvita erillistä sääntelyä, vaan niihin on sovellettava samoja sektorikohtaisia sääntöjä kuin perinteisiin toimijoihinkin. Parhaillaan on käynnissä työ nykyisen sääntelykehyksen päivittämiseksi, jotta se soveltuisi myös digimaailmaan. ”Usein kyse on siitä, että lainsäädäntö on kyllä olemassa, mutta sitä ei panna täytäntöön kunnolla tai sitä tulkitaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa”, Virkkunen toteaa.

Henna Virkkunen toimii teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan yhteisen ”Verkkoalustat ja digitaaliset sisämarkkinat” -mietinnön raportöörinä yhdessä ranskalaisen Philippe Juvinin kanssa. Euroopan parlamentti keskustelee mietinnöstä keskiviikkona ja äänestää mietinnöstä torstaina.