Jos Euroopan unioni haluaa menestyä tulevaisuudessa, on jäsenmaiden vahvistettava investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. EU-tasolla on asetettu tavoitteeksi, että jäsenmaat sijoittaisivat vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteestaan T&K:een. Tällä hetkellä tähän yltää neljä maata: Suomi, Ruotsi, Tanska ja Itävalta.

Laadukas perustutkimus on innovaatioiden perusta. Siksi T&K-rahoituksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Yksin se ei kuitenkaan vielä riitä: Innovaatioiden vauhdittamiseksi tarvitaan myös toimivat markkinat, kannustava säätely ja riittävästi riskipääomaa.

Tämän eteen niin kansallisella kuin EU-tasollakin riittää vielä työtä. Kesäkuussa EU-komission julkaisema Innovation Scoreboard osoittaa, että Euroopan unionin jäsenmaiden innovaatiokyky on kokonaisuudessaan kohentunut, mutta niin se on muuallakin maailmassa. Vaikka nyt näytämme saavuttavan Yhdysvaltoja ja Kanadaa, Japani ja Etelä-Korea ovat lisänneet etumatkaa. Kaikkein nopeinta kehitys on nyt Kiinassa.

EU:n innovaatiokärkeä mittauksessa edustavat samat maat, jotka johtavat T&K-investointeja: Ruotsi, Tanska ja Suomi, tässä järjestyksessä. Pohjoismaiden lisäksi listan kärkeen nousevat Iso-Britannia, Alankomaat ja Saksa. Nopeimmin uusia innovaatioita syntyy nyt Liettuassa, Maltalla, Itävallassa, Alankomaissa sekä Iso-Britanniassa. Jäsenmaiden väliset erot ovat suuria, erityisesti perää pitävien Romanian ja Bulgarian innovaatiokyky on varsin heikko. Kaikkiaan 15 jäsenmaassa on kuitenkin menty eteenpäin.

Innovaatiosuorituskykyvertailu koostuu 27 indikaattorista. Vertailussa mitataan muun muassa tutkimusympäristöjen houkuttelevuutta, yksityisiä ja julkisia tutkimuspanostuksia, tutkimuksen vaikuttavuutta sekä innovointitoimintaa. EU-maiden lisäksi vertailussa ovat mukana mm. Israel, Islanti ja Norja. Globaaleista kilpakumppaneista kuten Yhdysvalloista, Japanista, Intiasta ja Etelä-Koreasta tehdään suppeammat arviot.

Eniten kehitysaskelia EU:n innovointikyvyssä on otettu kansainvälisten yhteisjulkaisujen, laajakaistayhteyksien kattavuuden, korkeakoulututkinnon suorittaneiden ja tohtorintutkintojen määrän saroilla. Sen sijaan riskipääomasijoitukset ja markkinoille uusia innovaatioita tuovien pk-yritysten osuus on ollut voimakkaassa laskussa. Komissio odottaa innovaatiosuorituskyvyn parantuvan nyt meneillään olevien muutosten ansiosta seuraavan kahden vuoden aikana kaksi prosenttia.

Suomen suurin vahvuus EU-tason vertailussa on edelleen innovaatiorahoitus ja -tuki. Euroopassa olemme kärjessä, vaikka kansallisesti tiedämme että tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat meillä kaukana huippuvuosien luvuista.

Julkisen rahoituksen tilanne on Suomessa viime vuodet ollut ansaitusti kovan kritiikin kohteena. Niin julkisen sektorin kuin korkeakoulujenkin osalta vuonna 2015 koettiin tutkimusrahoituksessa lievää laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen huolestuttavalta suunta näyttää kuitenkin yritysten innovointimenoissa: vuonna 2015 yritykset käyttivät T&K-menoihin hieman yli neljä miljardia euroa, mikä on peräti 400 miljoonaa edellisvuotta vähemmän.

Laskua selittää lähes kokonaan elektroniikkateollisuuden kehitys. Elektroniikka-alan yritykset leikkasivat vuodessa T&K-menojaan 440 miljoonalla eurolla. Muilla aloilla kasvua oli samaan aikaan 80 miljoonaa euroa. Kasvussa ovat erityisesti arkkitehti- ja insinööripalvelut, ohjelmistoala sekä rahoitus- ja vakuutusala.

Leikkauksista huolimatta tutkijamäärät ovat kasvaneet. Tämä on myönteistä. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2015 hieman yli 40 500 henkilöä, mikä oli 350 henkilöä edellisvuotta enemmän.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen on välttämätöntä paitsi Suomessa, myös Euroopassa. Pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa vain, mikäli pysymme kehityksen kärjessä. Robotisaatio ja digitalisaatio tulevat vauhdittamaan polarisaatiota entisestään.

Meillä on edelleen menestymiseen hyvä pohja. Suomen tavoitteeksi on asetettava nousu takaisin innovoinnin kärkisijalle maailmassa, ja vauhditettava samalla koko Eurooppaa eteenpäin.

Kolumni Akavalaisessa 4.7.2017