Niinkin pieneltä tuntuvalla asialla kuin energiatehokkuusmerkinnällä voidaan saada tuntuvaa energiansäästöä aikaan. Sen jälkeen kun EU:n energiatehokkuusmerkinnät reilut 20 vuotta sitten lanseerattiin, kodinkoneiden energiatehokkuus on lähtenyt niin huimaan nousuun, että asteikkokin on loppunut kesken.

Viime vuodet on jouduttu turvautumaan jo erilaisiin +merkkeihin. Kuluttajan on kuitenkin vaikea hahmottaa eroa A++ tai A-luokitukset saaneiden laitteiden välillä. Useissa kodinkoneluokissa A+ saattaa todellisuudessa jo merkitä markkinoiden tehottominta laitetta.

Koska kodinkoneiden energiatehokkuutta halutaan edelleen parantaa, luokittelu on päätetty laittaa vielä kerran uusiksi. Euroopan parlamentti hyväksyi uuden luokittelun kesäkuun täysistunnossa.

Vuodesta 2019 lähtien parhainta energiatehokkuutta edustavat laitteet saavat merkinnän A, kun taas tehottomimmat laitteet siirtyvät luokkaan G. Nykyiset merkinnät skaalataan uudelleen. Kuluttajille on ilmoitettava ainakin tuotteen energialuokka ja laitteessa käytössä oleva energiatehokkuusluokkien asteikko.

Jotta energiamerkinnät tulevina vuosina pysyisivät energiatehokkaiden laitteiden kehityksen tasolla, jatkossa laitteet luokitellaan uudelleen, jos kolmasosa myydyistä tuotteista kuuluu tehokkuusluokkaan A tai mikäli puolet tuotteista kuuluu luokkaan A ja B.

Energiatehokkuus- ja merkintävaatimukset koskevat yhtätoista tuoteryhmää. Kodinkoneista pyykinpesukoneet, astianpesukoneet, kuivausrummut, jääkaapit, pölynimurit, lamput, valaisimet, televisiot, ilmastointilaitteet, kotitalouksien ruuanvalmistuslaitteet ja ilmanvaihtokoneet ovat eniten energiaa kuluttavia. Myös muiden laitteiden, kuten sähkömoottoreiden, tietokoneiden ja vesipumppujen, on noudatettava tehokkuusvaatimuksia.

Energiankäytön osalta tällä on iso merkitys. Kun lämmitystä ei oteta huomioon, käyttävät kotitaloudet Suomessa 13 prosenttia kaikesta kulutetusta sähköstä. Arvioiden mukaan kotitaloudet voisivat edelleen saada lisäsäästöä jopa 10-30 prosenttia varsin pienellä vaivalla. Nämä säästöt ovat saavutettavissa lähes ilman kustannuksia, vain käyttötottumuksia muuttamalla.

Energiatehokkuuden parantaminen on osa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jolla pyritään vähentämään päästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta. Yli puolet Euroopan energiasta tuodaan EU:n ulkopuolelta, joten energiatehokkuuden parantamisessa kyse on sekä ympäristöstä että taloudesta.

Nykyisten energiatehokkuusmerkintää koskevien toimenpiteiden on arvioitu säästäneen Euroopassa primäärienergiaa noin 175 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia vuodessa. Se vastaa Italian vuotuista primäärienergian kulutusta tai noin 60 miljoonan kotitalouden vuosikulutusta. Hurja luku.

Kun merkintöjä nyt uudistetaan, on arvioitu, että uudella järjestelmällä saataisiin lisäsäästöä sähkölaskuihin vielä Baltian kulutuksen verran: 200 TWh vuodessa koko Euroopan tasolla vuonna 2030. Kuluttajan kukkarossa uusi luokittelu näkyy siis lisäeuroina.

Eurooppalaisista 85 prosenttia ilmoittaa vertailevansa energiatehokkuutta ennen ostopäätöstä. Se on järkevää, sillä omilla valinnoillaan jokainen voi vaikuttaa. Jatkossa se on entistä helpompaa, kun energiamerkinnät uudistetaan kehitystä vastaavaksi.

Kirjoitus on julkaistu 5.7. Etelä-Suomen Sanomien mielipidesivulla.