Liikenteen ja liikkuvuuden kehittäminen on vahvasti eurooppalaisen päätöksenteon ytimessä tälläkin parlamenttikaudella. Ja aiheellisesti. Kun Eurooppaan halutaan lisää kasvua ja kilpailukykyä, se edellyttää saumatonta ja sujuvaa liikennettä yli rajojen.

Ihmiset ja tavarat liikkuvat enemmän kuin koskaan aiemmin. Euroopan matkustajaliikenteen arvioidaan kasvavan 40 prosenttia ja tavarakuljetuksen 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kasvava liikenne luo haasteita ja lisää kustannuksia. Ruuhkautumisesta aiheutuvat kustannukset ovat nykyisellään Euroopassa yhden prosentin luokkaa vuotuisesta BKT:stä.

Kun tavoitteena on entistä ympäristöystävällisempi ja tehokkaampi liikenne, päästöjen leikkaaminen ja liikenteen digitalisaatio ovat nyt vahvasti kehittämisen kohteena.

Liikennesektorilla on valtavat mahdollisuudet uudistua. Niin paljon kuin uusista teknologioista ja vähäpäästöisistä polttoaineista puhutaankin, Euroopan liikenne on edelleen 94-prosenttisesti riippuvainen öljystä. Nyt tavoitteeksi on asetettu liikenteen päästöjen leikkaaminen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa isoja muutoksia. Paremmilla teknologioilla, uusilla polttoaineilla ja tehokkaammalla logistiikalla saadaan paljon aikaan.

Päästöjen vähentämisen ohella toinen liikenteen megatrendi on nyt digitalisaatio ja sen mahdollistama älyliikenne ja automatisaatio. Liikennesektori työllistää 11 miljoonaa ihmistä Euroopassa. Digitalisaatio merkitsee myös tällä alalla työn murrosta: entistä pitemmälle viety automatisaatio ja robotisaatio poistaa monia perinteisiä kuljetusalan töitä, mutta toisaalta luo myös uutta. Paras keino valmistautua tähän on pitää huolta omasta perusosaamisestaan ja pyrkiä säännöllisesti päivittämään sitä. Osaavaa työvoimaa tullaan tarvitsemaan myös jatkossa.

Samaan aikaan kun EU-tasolla valmistaudutaan tulevaisuuden vähäpäästöiseen ja digitaaliseen liikenteeseen, Euroopan sisällä erot jäsenmaiden kesken ovat edelleen varsin suuria. Näin sekä liikenneinfran kunnon, rahoituksen että työntekijöiden suhteen. EU-komissio esitteli kesällä 2017 maantieliikennepaketin, jolla pyritään löytämään eurooppalaisia ratkaisuja luomalla selkeät pelisäännöt koskien rajat ylittävän kuljetusliikenteen työntekijöitä, yhtenäistämällä tieliikennemaksujen keruuta sekä tehostamalla jäsenmaiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa.

Matka kohti yhtenäistä ja tehokasta liikennealuetta on vielä pitkä. Liikkuvuutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Maantieliikennepaketin lisäksi EU:ssa on käsitelty hiljattain myös rautatie- ja merenkulku- sekä uusimpana lentoliikennepakettia. Päätökset syntyvät aivan liian hitaasti, mutta suunta on kuitenkin oikea.

Onnistuessaan liikkuvuuden parantamisessa eurooppalaisten arvioidaan viettävän 2.6 miljardia tuntia vähemmän liikenneruuhkissa, saavuttavansa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa ja pienentävänsä ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien riskiä 90 prosentilla. Sujuva, tehokas ja turvallinen liikenne on tavoite, jonka puolesta kannattaa tehdä työtä.

Kolumni julkaistu Tie & Liikenne -lehdessä 4/2017.