Terrorismin torjunta on viime päivät puhuttanut Suomessa. EU-parlamentissa aihe on ollut yksi tämän kauden pääprioriteeteista.

Terrori-iskuja tehdään Euroopassa valitettavasti joka vuosi kymmenittäin. Vaikka määrällisesti valtaosa näistä on alueellisten separatistien tai vasemmistoanarkistien iskuja, suurinta tuhoa kylvävät jihadistit.

Viime vuonna Europolille raportoitiin 142 terrori-iskua tai niiden yritystä. Huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisvuonna. Iskuista valtaosa kyettiin estämään tai epäonnistui, mutta 47 toteutui. Kymmenessä taustalla olivat jihadistit. Näissä raukkamaisissa ja julmissa iskuissa kuoli 142 ihmistä.

Tilanne on vakava. Koska terroristit liikkuvat yli rajojen ja ovat verkostoituneet kansainvälisesti, myös terrorismin torjunta vaatii tehokasta kansainvälistä yhteistyötä.

Euroopan unionissa on viime vuosina päätetty useista lainsäädännöistä ja ohjelmista terrorismin estämiseksi. Muun muassa ulkorajavalvonnan sääntöjä on kiristetty ja säädetty automaattisesta matkustajatietojen vaihdosta.

Silti tehokkainkaan mahdollinen ulkorajavalvonta ei poista terrorismia Euroopasta: varsin usein näiden raakojen iskujen tekijät ovat osoittautuneet oman maan kansalaisiksi. Siksi aselainsäädäntöä on tiukennettu ja laadittu terrorismin vastainen direktiivi, joka määrittelee muun muassa terrorismin rahoittamisen, kouluttautumisen ja terrorististen tarkoitukseen matkustamisen laittomaksi.

Suomessakin tilanteeseen on havahduttu. Törkeiden rikosten valmistelu ja suunnittelu on kriminalisoitu. Eduskunta puolestaan saa heti syyskauden alussa käsiteltäväkseen tiedustelulait, jotka voimaantullessaan helpottaisivat viranomaisten mahdollisuuksia kohdistaa resurssit juuri niiden henkilöiden tarkempaan seuraamiseen, joita on syytä epäillä terroriteon suunnittelusta tai sellaisessa avustamisesta.

Lait on syytä saattaa nopeasti voimaan, sillä Suomi on tiedustelun suhteen takamatkalla – tällä hetkellä joudumme nojautumaan muiden maiden tiedustelupalveluilta saataviin tietoihin.

Erityisen tärkeässä roolissa ovat jäsenmaissa ja paikallisella tasolla kaikki radikalisaation estämiseen ja tunnistamiseen liittyvät toimet ja ohjelmat. Vihasaarnaajat on pysäytettävä ja radikalisaatio estettävä kouluissa, sosiaalisessa mediassa, vankiloissa, moskeijoissa, vastaanottokeskuksissa.

Erityisen alttiita terrorismiin ovat nuoret miehet. Viime vuonna Euroopassa terrori-nimikkeen alla pidätetyistä tuhannesta ihmisestä kolmannes oli alle 25-vuotiaita miehiä. Mutta tilanne muuttuu: naisten osuus jihadistien joukossa on kasvanut nopeasti. Heidän osuutensa pidätetyistä oli viime vuonna jo neljännes.

Useista lainsäädäntötoimista ja ohjelmista huolimatta terrori-iskuja ei ole kyetty torjumaan. Siksi Euroopan parlamentti päätti juuri heinäkuussa perustaa erikoisvaliokunnan selvittämään puutteet terrorismin torjunnassa.

Valiokunnan toimeksiantona on selvittää muun muassa rajat ylittävän tiedonvaihdon puutteet, tietokantojen yhteensopivuus, ulkorajatarkastusten laatu, rahanpesudirektiivin toimeenpano ja radikalisaation vastaisten ohjelmien toimivuus eri jäsenmaissa. Erikoisvaliokunta aloittaa työnsä syyskuussa.

Kolumni Turun Sanomissa 26.8.2017