Kun puhutaan metsistä, meillä suomalaisilla on iso vastuu. Tämä siksi, että Suomi on Euroopan metsäisin maa, yli 75 prosenttia pinta-alastamme on metsää. Suomessa metsillä on kansantaloudessa myös paljon suurempi rooli kuin yhdessäkään muussa maassa, ja juuri tästä syystä metsiämme on myös hoidettu vastuullisesti. Suomessa on sekä prosentuaalisesti että pinta-alallisesti Euroopan eniten täysin suojeltua metsää.

Tiedämme että monessa muussa maassa tilanne on täysin päinvastainen. Metsiä on menneinä vuosikymmeninä hakattu liikaa, ja siksi eurooppalainen lähtökohta metsäpolitiikkaan onkin usein se, että metsät on suojeltava.

Suomalaisilla on tärkeä tehtävä kertoa eurooppalaisilla foorumeilla kestävän metsätalouden mahdollisuuksista. Meillä metsät kasvavat vuosittain paljon enemmän kuin niitä hakataan. Näin pitääkin olla. Viime vuosina vuosittaiset hakkuut ovat olleet vain 78 prosenttia kestävästä hakkuumäärästä, joten aktiivisella metsänhoidolla puun käyttöä on hyvinkin varaa lisätä metsien monimuotoisuudesta huolehtien.

Koska puu kasvaa Suomessa hitaasti, on runkopuun osalta tavoiteltava mahdollisimman korkeaa jalostusastetta. Myös jokainen sivuvirta kannattaa jalostaa ja hyödyntää. Puupohjaiset biotuotteet ovat yksi tärkeimpiä teollisuudenaloja Suomen kansantaloudessa. Suomi julkaisi kansallisen biotalousstrategiansa jo vuonna 2014, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden kokonaisarvo 100 miljardiin euroon ja luoda alalle 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Biotaloutta voi kutsua myös kansan asiaksi; yksityiset ihmiset omistavat lähes kaksi kolmasosaa Suomen tuottavasta metsämaasta. Metsien vastuullinen ja kestävä hoito ja käyttö on kaikkien toimijoiden intressi. Suomi kuuluu biotalouden edelläkävijöihin. Metsäteollisuus hakee uusia muotoja, ja alalle tehdään mittavia investointeja. Uudenlaisia biotuotetehtaita ja innovaatioympäristöjä on otettu käyttöön. Suomessa on vahva perinteinen metsäteollisuus ja kansainvälisen huipputason metsäntutkimus, joiden vankalle kokemuspohjalle on hyvä rakentaa uutta monialaista innovaatiotoimintaa. Sivuvirroista halutaan tuottaa korkean lisäarvon tuotteita.

Puupohjaisilla innovaatioilla vastataan monien globaalien megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen, resurssiniukkuuden ja kaupungistumisen haasteisiin. Bio- ja kiertotalouden edistäminen on erittäin tärkeää koko EU:ssa, ja uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kysyntä vahvistuu jatkuvasti.

Liian usein biotalous erityisesti kansainvälisillä foorumeilla mielletään vain bioenergiaksi. Se on kuitenkin paljon muutakin. Jo tällä hetkellä puupohjaista raaka-ainetta hyödynnetään muun muassa kangaskuiduissa, lääkkeissä, kemikaaleissa, funktionaalisissa elintarvikkeissa, muoveissa, kosmetiikassa, älypakkauksissa ja bioöljyssä. Ympäristö kiittää, sillä puupohjaiset ratkaisut tuotetaan usein vähällä energialla ja raaka-aineilla, ja käytetyt materiaalit ovat helposti kierrätettäviä. Samalla pystytään korvaamaan luonnonvaroja kuluttavia ja ympäristölle haitallisia raaka-aineita.

Muun muassa ympäristöystävällisillä pakkauksilla on kasvava kysyntä. Globaalin kaupungistumisen myötä yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungistumisen ja digitalisaation myötä yleistyvät verkko-ostokset ja hyödykkeiden pitkät kuljetusmatkat vaativat uudenlaisia ominaisuuksia niiden pakkauksilta. Puukuidusta valmistetut astiat ovat kierrätettäviä ja älypakkaukset auttavat pidentämään tuotteiden elinkaarta. Pakkausmateriaalien keventyminen säästää energiaa ja ympäristöä sekä helpottaa logistiikkaa.

Väestönrakenteen ja terveydenhuollon muutoksiin puupohjaiset innovaatiot tarjoavat ratkaisuja, kuten lääkepakkauksia ja hygieniatuotteita, sairaaloiden ja kotihoidon käyttöön. Puun lääkinnällisiä ja terveyttä edistäviä ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös lääketeollisuuden ja funktionaalisten elintarvikkeiden jalostamisessa. Voimme pukea puuta myös päällemme. Puupohjaiset tekstiilikuidut tarjoavat mahdollisuuden ekologiseen vaateteollisuuteen, ja globaalisti puuvillapeltojen vapauttamiseen ruoantuotantoon.

Kaikkien näiden uusien puupohjaisten tuotteiden taustalla on pitkäjänteinen tutkimus-ja tuotekehitys, johon kannattaa jatkossa investoida entistäkin enemmän. Jotta yritykset uskaltavat investoida, meiltä poliitikoilta edellytetään kykyä laatia pitkäjänteistä ja ennustettavaa lainsäädäntöä, ja varmistaa markkinoiden toimivuus.

Vaikka metsäpolitiikka kuuluu EU-jäsenmaiden kansalliseen päätäntävaltaan, eurooppalaiset ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset vaikuttavat suuresti suomalaiseen metsätalouteen ja biotalouden kehitykseen. Euroopan unionissa on käsittelyssä on parhaillaan kymmenkunta komission esitystä, joilla pyritään vähentämään päästöjä, lisäämään energiatehokkuutta ja -omavaraisuutta sekä parantamaan markkinoita. Suomelle on tärkeää, että viestimme kestävän metsätalouden mahdollisuuksista näkyy näissä linjauksissa.

Meillä ovat suuret, käytännössä rajattomat markkinat edessämme. Puupohjaiset tuotteet ja ratkaisut voivat vauhdittaa Suomea takaisin innovoinnin kärkisijoille maailmassa. Kuten suuresti arvostamani eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen aikoinaan jo kiteytti, suomalaisilla on vain puu ja pää. Ne voivat siivittää meidät menestykseen myös tulevaisuudessa.

Henna emännöi suomalaisia puupohjaisia ratkaisuja ja biotalousosaamista esittelevää Uusi puu -hankkeen Mihin puu pystyy? -näyttelyä Euroopan parlamentissa 5.-7.9.2017.