Vaikka Euroopan unionin työttömyysaste on nyt alhaisimmillaan sitten vuoden 2008, pitkittynyt talouskriisi näkyy edelleen nuorten elämässä ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa.

– Talouskriisin aikana nimenomaan nuorten ikäluokkien työttömyys kasvoi muita nopeammin ja on jäänyt korkeammalle tasolle. Edelleen työttömänä on lähes neljä miljoonaa alle 25-vuotiasta, Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo.

Euroopan parlamentti äänestää tänään tiistaina Strasbourgin täysistunnossa nuorisotakuun tehokkuutta koskevasta mietinnöstään.

– Paras vastaus nuorisotyöttömyyteen on osaaminen ja koulutus. Koulutus ehkäisee työttömyyttä tehokkaimmin, Virkkunen muistuttaa.

Hänen mukaansa kaikissa jäsenmaissa on parannettava sekä perusopetuksen laatua että jatkokoulutusmahdollisuuksia.

– Lisääntynyt kansainvälinen kilpailu sekä digitalisaation ja robotisaation eteneminen tarkoittaa isoja muutoksia työelämässä. Koulutuksen on tarjottava jokaiselle nuorelle riittävä perusosaaminen ja valmiudet, mutta vähintään yhtä tärkeää on mahdollistaa osaamisen päivittäminen työuran aikana, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa kyse on koko Euroopan kasvusta ja tulevaisuuden kilpailukyvystä. Virkkusen mielestä Suomen tuleekin nostaa nuoret, nuorten työllistyminen, osaaminen ja koulutus oman EU-puheenjohtajakautensa prioriteeteiksi.

– Koulutus on Suomelle luonteva painopiste, sillä Suomi on yksi koulutuksen kärkimaista, jonka esimerkki ja koulutuspoliittiset linjaukset kiinnostavat maailmanlaajuisesti.

Vaikka jokainen EU-maa vastaa itse omasta koulutusjärjestelmästään, EU-tasolla ratkottavana on suuria yhteisiä haasteita. Tällä hetkellä keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa työvoiman ikääntyminen, ammattitaidon puutteet, teknologian kehitys ja globaali kilpailu. Puheenjohtajamaa Viro pyrkii parhaillaan edistämään erityisesti koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyttä.

Euroopan unionissa otettiin vuonna 2013 käyttöön Suomessa jo aiemmin käynnistetty nuorisotakuu. Nuorisotakuu edellyttää kaikkien jäsenmaiden varmistavan, että kaikki alle 25- tai 30-vuotiaat nuoret saavat täydennyskoulutusta, oppisopimuspaikan, työtarjouksen tai harjoittelupaikan neljässä kuukaudessa. Nuorisotyöllisyysaloitteella puolestaan tuetaan nuoria, jotka eivät yleensä saa työttömyys- tai koulutustukia.

– On tärkeää, ettei nuori jää tyhjän päälle, vaan pääsee nopeasti kiinni oppimiseen tai työhön. Tämän toteutumiseksi tarvitaan vielä monissa maissa sekä jäykkien koulutusjärjestelmien että työmarkkinoiden uudistuksia, Virkkunen sanoo.

Eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle laadituissa yhteisissä strategisisissa puitteissa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä koulupudokkaiden määrä 18–24-vuotiaista laskee alle 10 prosenttiin, 95 prosenttia yli nelivuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen, 40 prosentilla 30–34 vuotiaista on korkea-asteen koulutus, ja että 82 prosenttia vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneista työllistyy kolmen vuoden sisällä opintojensa päättymisestä.