Suomelle tärkeä uusiutuvan energian RED2-direktiivi etenee hoiperrellen EU-parlamentissa. Maanantain ympäristövaliokunnan äänestyksestä saatiin ulos varsin sekava soppa, sillä osa vihreän raportöörin kokoamista kompromisseista kaatui ja johti satojen erillisäänestysten vyyhtiin.

Koko kannanotosta tuli sen verran ristiriitainen, että se hyväksyttiin lopulta vain niukasti äänin 32-29. Koko oma EPP-ryhmäni äänesti lausuntoa vastaan.

Suomessa direktiivin osalta on seurattu erityisen tarkasti metsien energiakäytön kestävyyskriteerien ja liikenteen biopolttoaineiden käsittelyä. Ympäristövaliokunta haluaisi uusiutuvan energian tavoitteeksi 35 prosenttia EU-komission esityksessä olleen 27 prosentin sijaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa taas sitovia kansallisia tavoitteita.

Biomassan kestävyyskriteereissä ympäristövaliokunta pysyi muutoin komission varsin tasapainoisilla linjoilla, mutta halusi nostaa direktiiviin jätehierarkian. Periaatteena se on hyvä ja kannatettava, mutta lainsäädäntöön tuotuna voi asettaa esteitä järkevään metsänkäyttöön. Joskus esimerkiksi sahanpuru, oksainen runko tai jäte on vain järkevintä laittaa suoraan energiaksi, eikä alkaa tutkia sille kaikkia erilaisia käyttövaihtoehtoja. Samalla valiokunta myös linjasi, että biomassan energiakäytöllä ei saa aiheuttaa merkittäviä markkinavaikutuksia. Käytännössä aika mahdotonta. Raaka-aineiden käytöllä on aina vaikutuksia markkinoilla.

Liikenteen biopolttoaineissa valiokunnan äänestykset johtivat ristiriitaiseen lopputulokseen. Samalla kun se halusi nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden 9 prosenttiin EU-komission esittämän 6,8 prosentin sijaan, valiokunta kuitenkin pudotti sallittujen raaka-aineiden listalta puolet pois. Nopeampi siirtyminen kehittyneisiin biopolttoaineisiin on hyvä tavoite, mutta nyt palmuöljyn ja ruokapohjaisten polttoaineiden lisäksi listoilta äänestettiin samassa hötäkässä pois mm. mäntyöljy, piki ja melassi.

On selvää, ettei tällainen tempoilu millään tavalla edistä halukkuutta investoida biopolttoainetuotantoon.

Yrityksillä täytyy olla pitkän aikavälin varmuus, koska kyse on satojen miljoonien investoinneista.

Energiatuotantoon sallitut raaka-aineet ovat jatkuva kiistanaihe EU-parlamentissa. Esimerkiksi liikennevaliokunnassa vääntö on edelleen menossa, ja sen äänestystä on jouduttu lykkäämään. Omasta mielestäni tällaisia suljettuja 10 vuoden raaka-ainelistoja ei pitäisi edes lainsäädännössä olla. Jatkuvasti tutkitaan uusia raaka-aineita, joita voidaan jatkossa hyödyntää uusiutuvaksi polttoaineeksi, ja tätä tuotekehitystä on edistettävä. Oleellista on, että tuotanto on ympäristön kannalta kestävää.

Uusiutuvan direktiivin käsittely jatkuu, sillä varsinaisena päävaliokuntana direktiivissä toimii teollisuus- ja energiavaliokunta ITRE, joka äänestää mietinnöstään marraskuun lopussa. Kannat parlamentissa ovat sen verran jakautuneita, että lopulliset väännöt ryhmien sisällä ja välillä käydään vasta tammikuussa, jolloin RED2-mietintö on määrä tuoda täysistunnon käsittelyyn.

EU-parlamentissa on käsittelyssä nyt samaan aikaan useita energia- ja ilmastopolitiikan lainsäädäntöehdotuksia. Jo sinänsä iso haaste saada ne kaikki kulkemaan samaan suuntaan, mutta jos yksi valiokunta saa jo yhdestä direktiivistä näin ristiriitaisen lopputuloksen, tietää se aikamoisia haasteita jatkokäsittelylle. Tavoitteena on oltava sellainen kokonaisuus, joka vie Eurooppaa johdonmukaisesti kohti tehokkaampaa ja vähäpäästöisempää energiamarkkinaa vuonna 2030.